Aivoverenkiertohäiriöihin liittyvät päänsäryt

Suuresta päänsärkypotilaiden joukosta tulisi päivystyksessä kyetä seulomaan esiin ne, joille on olemassa spesifi syynmukainen hoito. Subaraknoidaalivuoto, iskeeminen aivoinfarkti, aivoparenkyymivuoto, aivovaltimon dissekoituma, aivolaskimon tromboosi (sinustromboosi), aivovaskuliitit, mukaan lukien temporaaliarteriitti, ja aivojen verisuonimalformaatiot ovat tärkeitä tunnistaa, jotta oikeat potilaat ohjataan jatkotutkimuksiin. Yhtä tärkeää on hyvänlaatuisten primaarien päänsärkyjen tunnistaminen, jotta vältytään turhalta tutkimuskierteeltä. Asianmukainen diagnostiikka ja hoito parantavat potilaiden ennustetta ja säästävät rahaa.

Mikko Kallela

Legionelloosin seuranta ja torjunta tehostuvat

Legionellan aiheuttamaan keuhkokuumeeseen liittyy asianmukaisesta hoidosta huolimatta suuri kuolleisuus. Valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan vuosittain 7-20 legionelloositapausta. Tauti on Suomessa todennäköisesti alidiagnosoitu. Nopeiden diagnostisten virtsatestien käytön yleistyttyä ja matkailuun liittyvien tapausten tehostuneen seurannan ansiosta useissa Euroopan maissa on todettu aikaisempaa enemmän legionelloositapauksia. Viime vuosina on esiintynyt myös mittavia ja laajaa julkisuutta saaneita legionelloosiepidemioita. Legionelloosin nopea tunnistaminen ja tapausten raportointi ovat avainasemassa epidemioiden ehkäisemisessä.

Mari Kanerva - Silja Mentula - Outi Lyytikäinen - Petri Ruutu - Jaana Kusnetsov - Pekka Nuorti

Vanhusten depressioiden ja niiden seurausten ehkäisy

Iäkkäiden henkilöiden lievät ja keskivaikeat masennustilat ovat yleisiä ongelmia perusterveydenhuollossa. Sosiaalinen ja terapeuttinen tuki estävät masennusoireiden puhkeamista leskeksi jääneiden ja omaishoitajien keskuudessa. Lievien tai keskivaikeiden masennustilojen paranemista edistävät sosiaalisen osallistumisen ja toiminnallisuuden tukeminen. Näitä primaari- ja sekundaariprevention muotoja tulee yleislääkärien käyttää. Toistuvasti vakavia depressioita sairastavien masennustilojen uusiutumisen ehkäisemisessä pitkäkestoisesta masennuslääkehoidosta sekä psykoterapeuttisesta tuesta on hyötyä.

Sirkka-Liisa Kivelä

Vanhemman kuljettajan kognitio ja ajokyky

Ikääntyneiden kuljettajien ajokykyä arvioitaessa on tärkeää tutkia ajamista ohjaavaa kognitiivista tiedonkäsittelyä. Autolla ajamisessa tarvitaan tahdonalaisen toiminnanohjauksen piiriin kuuluvaa harkintakykyä, aktiivisen havainnoinnin laaja-alaisuutta ja työmuistissa tapahtuvaa päätöksentekoa. Liikennenäön ja kognition ongelmat ilmenevät toisistaan riippumatta, jonka vuoksi ne on selvitettävä erikseen. Käytännön ajokoe on tärkeä, jotta saadaan käsitys pitkän ajokokemuksen kompensoivasta vaikutuksesta heikentyneeseen toimintakykyyn. Suppeat kognition tasolaskun seulontaan tarkoitetut testit eivät riitä, kun ajokyvyn kuntoutustarpeen arvioinnissa tarvitaan ajokyvyn heikkojen ja hyvien osa-alueiden laaja-alaista kuvausta.

Pekka Kuikka - Timo Mäkinen

Potilaspalauteprojekti Hyksin korvaklinikassa vuonna 2002 - mitä opimme potilailtamme?

Potilailta saatua spontaania palautetta on kerätty Hyksin korvaklinikassa jo vuosia. Palautteen avulla kerätty tieto ei ole kuitenkaan ollut yksiköiden välillä vertailukelpoista. Palautetta on käsitelty asianosaisten kesken sekä osastokokouksissa, mutta sitä ei ole luokiteltuna raportoitu klinikan johdolle. Myöskään muun potilaspalautteen (muistutukset, potilasvahinkolautakunnan ja potilasvakuutuskeskuksen päätökset) hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä ei ole ollut systemaattista. Kokonaiskuva klinikalle tulleesta palautteesta on jäänyt puutteelliseksi ja näin saadun, toiminnan kehittämisen ja työssä oppimisen kannalta oleellisen tiedon levittäminen työntekijöiden keskuuteen on ollut vähäistä. Kuvaamme seuraavassa HYKS:n korvaklinikassa vuonna 2002 toteutetun potilaspalauteprojektin tulokset sekä toimintamallin, jota voi soveltaa yksiköiden ja johdon apuna potilailta saadun palautteen seurannassa.

Leena-Maija Aaltonen - Antti A. Aarnisalo - Hannele Voipio - Lea Sävelkoski - Hans Ramsay

Antikoagulaatiohoidon sähköinen seuranta

Antikoagulaatiohoidon sähköinen seurantajärjestelmä kehitettiin Tampereen teknillisessä yliopistossa osana Terveys TV -hanketta. Palvelussa sähköinen seurantakortti korvaa perinteisen paperisen hoitokortin ja mahdollistaa keskitetyn tiedonhallinnan ja tarkennetun laadunohjauksen antikoagulaatiohoidossa. Hoidon seurantaan liittyvät tiedot välittyvät web-käyttöliittymän kautta potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä sekä ammattilaisten keskinäisessä viestinnässä. Palvelun piiriin kuuluu erilaisia potilasryhmiä. Tässä katsauksessa esitellään potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia järjestelmästä.

Heikki Lamminen - Kirsi Keskiruusi - Markku Lampinen - Samuli Niiranen - Heikki Mattila - Seppo Kalli

Lyhyesti: Parasiitti-infektiot eivät suojanneetkaan allergialta

Useiden infektioiden on epäilty suojaavan allergisen reaktiotavan kehittymiseltä. Myös parasiitti-infektiot ovat olleet tässä suhteessa mielenkiinnon kohteena, varsinkin IgE:n tuottoon liittyvän yhteytensä vuoksi. Asiaa tutkittiin nyt Ecuadorin maaseudulla 4 433 koululaisen keskuudessa. Parasiitti-infektioiden (kuten Ascaris lumbricoides tai Trichuris trichiura) todettiin laskevan kylläkin ihotestein todettavaa yliherkkyyttä (jota esiintyi 18 %:lla tutkituista), muttei varsinaisesti allergisia oireita (esiintyi vain 2,1 %:lla) lukuun ottamatta rasituksessa havaittua vinkumista. Löydökset jäivät siis ehkä oletettua niukemmiksi ja lisätutkimuksia jäädään kaipaamaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Vahingon välttäminen ennakoi masennusta

Persoonallisuuden piirteillä näyttää olevan merkitystä psyykkisen sairastumisen kannalta. Tutkijat vertasivat masentuneiden ja näiden iän suhteen lähimpien sisarusten persoonallisuusprofiileja. Vahinkoa välttävät persoonallisuudenpiirteet oli yleisiä masentuneilla, masennuksesta toipuneilla ja masentuneiden terveillä sisaruksilla viitaten geneettiseen alttiuspiirteeseen. Taipumukset uutuuksien etsimiseen ja itseohjautuvuuteen ja palkkiosta riippuvuuteen sen sijaan saattoivat jopa torjua masennusta. Tutkijat päättelivät, että taipumus (yli)varovaisuuteen eli vahingon välttäminen voi altistaa masennukselle, kun taas palkkioista ilostuvat, uutuuksia etsivät ja itsenäiset ihmiset välttyvät masennukselta. Kysymys vaan kuuluu, mistä niitä palkitsevia uutuuksia jokaiselle riittää.

Raimo Kr Salokangas

Onko masennus sittenkään rintasyövän riskitekijä?

Useat, vaikkakaan eivät kaikki, tutkimukset ovat viitanneet siihen suuntaan, että sairastettu masennus tai depressiivinen oireilu lisäisivät rintasyövän vaaraa ja rintasyöpäkuolleisuutta. Näissä tutkimuksissa on kuitenkin ollut metodologisia ongelmia, kuten takautuva tietojenkeruu ja muiden riskitekijöiden huomiotta jättäminen. Hollantilaistutkijat tekivät runsaalle 5 000:lle vuosina 1941-47 syntyneelle kyselyn, jossa kysyttiin mm. masennusoireista, ja seurasivat heitä syöpärekisterin avulla. Vähintään 2 vuoden seurannan aikana 1,1 % tutkittavista sairastui rintasyöpään. Sen jälkeen kun 15 potentiaalista riskitekijää, joista perheen syöpähistoria, kilpirauhasen vajaatoiminta ja toispuoleinen munasarjan poisto osoittautuivat merkitseviksi riskitekijöiksi, oli kontrolloitu, masentuneilla naisilla oli alhaisempi (OR = 0,29, p = 0,04) eikä korkeampi rintasyövän riski. Tutkijoiden mukaan näyttääkin siltä, että yksittäinen masennusepisodi pikemminkin suojaa rintasyövän puhkeamiselta kuin altistaa sille. Tutkijat eivät kykene selittämään, millä mekanismilla tällainen suoja syntyisi. Joka tapauksessa tämäkin tutkimus kehottaa varovaisuuteen päätelmissä, jotka perustuvat pelkkiin potilasaineistoihin, ja joissa muita tutkittavaan sairauteen vaikuttavia tekijöitä ei ole riittävästi kontrolloitu.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Dopamiini liittyy myös ahdistusherkkään persoonallisuuteen

Turkulaiset tutkijat selvittivät aivojen dopamiinijärjestelmän aktiivisuuden ja persoonallisuuden piirteiden välistä yhteyttä terveillä henkilöillä käyttäen hyväkseen PET-tekniikkaa. Kaksi ahdistuneisuuteen liittyvää persoonallisuuden piirrettä, somaattinen ahdistuneisuus ja lihasten jännittyneisyys, sekä aggressiivisuuteen liittyvä ärtyneisyys, korreloivat merkitsevästi nukleus caudatuksen alhaiseen dopamiinin takaisinottoon viitaten mainitun tyvitumakkeen poikkeavaan dopamiiniaktiviteettiin. Näyttääkin ilmeiseltä, että sentraaliset aivojen osat liittyvät kiinteästi autonomiseen ahdistusherkkyytemme säätelyyn.

Raimo Kr Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030