Miten vanhempien alkoholismi vaikuttaa lasten alkoholinkäyttöön?

On yleisesti tiedossa, että alkoholismi on yleisempää alkoholistien lapsilla. Saksalaisessa väestötutkimuksessa kävi ilmi, että alkoholin ongelmaton käyttö oli käytännössä yhtä yleistä alkoholistien ja ei-alkoholistien lapsilla. Sen sijaan terveyttä uhkaava alkoholin liikakäyttö ja diagnostiset kriteerit täyttävä alkoholin haitallinen käyttö tai alkoholiriippuvuus olivat selvästi yleisempiä alkoholistien lapsilla, ja heillä nämä häiriöt myös ilmenivät nuorempina (keskimäärin 14-17 vuoden iässä) kuin muilla lapsilla. Vanhempien alkoholismin vaikutus lasten alkoholihäiriöihin oli yhtäläistä pojilla ja tytöillä.

Raimo Kr Salokangas

Uusien epilepsialääkkeiden vaikutus keskushermoston välittäjäaineisiin

Gamma-aminovoihappo (GABA) on tärkein keskushermoston inhibitorinen välittäjäaine. GABA:n väheneminen saattaa johtaa epilepsiakohtauksiin, kun taas GABA:n lisäämisellä on antikonvulsanttivaikutusta. Kahden uuden epilepsialääkkeen, tiagabiinin ja vigabatriinin, vaikutus perustuu keskushermoston GABA:n pitoisuuden lisäämiseen, ja perinteisistä epilepsialääkkeistä GABA:n agonistista vaikutusta on fenobarbitaalilla ja bentsodiatsepiineilla. Kolmen muun uuden epilepsialääkkeen vaikutusmekanismi on tuntematon lukuun ottamatta lamotrigiiniä. Näiden lääkkeiden vaikutuksia keskushermoston GABA-pitoisuuksiin tutkittiin 17 terveellä aikuisella kerta-annoksen ja neljän viikon lääkityksen jälkeen magneettiresonanssispektroskopialla.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Kannabis altistaa masennukselle eikä päinvastoin?

Kannabiksen käyttö ja depressio esiintyvät usein yhdessä, mutta niiden keskinäinen syy-yhteys on epäselvä. Ehkä masentuneet henkilöt pyrkivät hoitamaan mielialaansa kannabiksella tai ehkä kannabis aiheuttaa masennusta. Väestötutkimuksessa seurattiin kahta ryhmää, joista toisella ei ollut depression oireita ja toisella ei kannabiksen käyttöä. Lähtötilanteessa masennusoireettomat kannabisriippuvaiset kärsivät runsaan 10 vuoden kuluttua depressiosta 4 kertaa useammin kuin ne, jotka eivät kannabista käyttäneet. Sen sijaan lähtötilanteen masennus ei ennakoinut kannabiksen käyttöä seurannassa. Voidaankin päätellä, että kannabiksen käyttö voi johtaa depressioon pikemminkin kuin päinvastoin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Lasten krooninen päänsärky on useimmiten migreeniä

Lastensairaalan päänsärky-yksikössä tutkittiin kolmen vuoden aikana 200 lasta (3-18-vuotiaita), joilla esiintyi päänsärkyoire vähintään 15 päivänä kuukaudessa. Lapsista kaksi kolmasosaa oli tyttöjä, ja päänsärky oli ilmaantunut ensimmäisen kerran 9 +- 4 vuoden iässä. Tutkijat määrittelivät kolme kliinistä ryhmää päänsäryn frekvenssin perusteella: taajaan esiintyvä mutta ei päivittäinen päänsärky (37 %), kohtauksittainen päivittäinen päänsärky (43 %) ja jatkuva päänsärky (20 %). Kliinisten piirteiden perusteella valtaosa (92 %) sai diagnoosiksi migreenin. Särky oli luonteeltaan sykkivää, ja noin kahdella kolmasosalla lapsista esiintyi päänsäryn ohella myös muita migreeniin viittaavia oireita, kuten pahoinvointia ja valo- ja ääniherkkyyttä.

Kari Majamaa

Laskimoperäisen säärihaavan hoito keinoihosiirteellä

Huolellisesta turvotuksen poistohoidosta huolimatta ei kaikissa laskimoperäisissä haavoissa saavuteta riittävää spontaania umpeenkasvua. Tällöin voi harkita ihonsiirtoa, tai uudempana vaihtoehtona keinoihosiirrettä, joka sisältää ihmisperäisiä keratinosyyttejä ja fibroblasteja kollageeniverkossa. Siirto tehdään polikliinisesti, mikä tekee siitä kustannuksiltaan vertailukelpoisen. Esitämme kokemuksemme keinoihosiirteen käytöstä yhdentoista säärihaavapotilaan hoidossa.

Kaija Lammintausta, Susanna Viitala, Anna-Liisa Vuori, Christer Jansén

Kantaseudun kiputilat

Kantapään kiputiloja esiintyy kaiken ikäisillä ihmisillä. Osa niistä liittyy vammoihin ja kovaan fyysiseen kuormitukseen, osa ilmaantuu ilman muistettavaa syytä tai seuraa tiettyjä sairauksia ja rakenteellisia jalan anatomisia muutoksia. Jatkuva liikkuminen, runsas seisominen ja urheilu altistavat kantapään kiputiloihin. Hyvän anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi kantaseudun hankalan tai kroonistuvan kiputilan diagnostiikassa tarvitaan usein röntgen- ja ultraäänikuvausta. Sen sijaan magneettitutkimus, isotooppikartta tai laboratoriotutkimukset ovat tarpeellisia suhteellisen harvoin.

Sakari Orava, Jussi Rantanen, Ilmo Helttula, Juha Kytömaa, Jouko Alanen, Urho Kujala

Altistumisen selvittäminen ammattisyöpäepäilyissä

Asbestin ja muiden työympäristötekijöiden aiheuttama syöpä on Suomessa edelleen ammattitautina alidiagnosoitu. Kaikki mesotelioomat ja monen vuoden ajan työssään asbestille altistuneiden keuhkosyöpä edellyttävät aina perusteellista työ- ja altistumishistorian selvitystä. Myös kvartsille altistuneen työntekijän ja silikoosipotilaan keuhkosyöpä samoin kuin monet muut harvinaisemmat työperäiset syövät voidaan korvata ammattitautina. Tämä edellyttää kuitenkin diagnostista valppautta epäillä ammattisyöpää ja riittävän perusteellista altistumisselvitystä ammattitautiharkinnan pohjaksi.

Antti Karjalainen

Lievitystä ärtyvään suoleen

Ärtyvän suolen oireet ovat yleisiä suolistovaivoja, jotka saattavat merkittävästi vaikuttaa potilaan hyvinvointiin. Hoito perustuu luottamukselliseen potilas-lääkärisuhteeseen ja oireenmukaisen lääkehoidon oikea-aikaiseen käyttöön. Viime vuosina kertynyt tieto oireiston taustalla olevista patofysiologisista mekanismeista auttaa ymmärtämään paremmin oireistoa sekä helpottaa uusien lääkkeiden kehitystyötä. Katsauksessa käsitellään ärtyvän suolen oireiston diagnostiikkaa ja hoitoa.

Jouni Silvennoinen

Eva Biaudet ei usko pikakonsteihin Terveydenhuolto vaatii perusteellisia toimenpiteitä

Kansanedustaja Eva Biaude'ta (rkp) tituleerataan 19. huhtikuuta alkaen jälleen ministeriksi. Osmo Soininvaaran (vihr.) ministerikautena Biaudet ei tunne jääneensä mitenkään paitsioon, vaan olleensa osaltaan vaikuttamassa päätöksentekoon etenkin sosiaalipoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Ulla Järvi

Tilaaja-tuottajamalli terveydenhuollon johtamisessa ja ohjauksessa

Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutti arvioi vuonna 2001 Turun kaupungin terveystoimen tilaaja-tuottajamallin toimivuutta. Tilaaja-tuottajamalli (Tiltu) on otettu kaupungin terveystoimessa käyttöön vaiheittain vuoden 1998 alusta lähtien. Tähän mennessä Tiltuun on siirtynyt terveystoimen tukipalvelut ja mielenterveyskeskus, jotka yhdessä vastaavat noin neljäsosaa terveysviraston omasta toiminnasta.

Jarna Heinonen, Vesa Partanen, Saara Taalas

Lääkäreiden terveystaloustieteellinen koulutus

Suomalaisista lääkäreistä vain harvat ovat saaneet terveystaloustieteellistä koulutusta. Kuitenkin käytännön lääkärin työtä tekevien on haluttu ottavan enemmän vastuuta myös terveydenhuollon kustannusten kasvamisesta tai kasvun hillitsemisestä. Tekemässämme kyselytutkimuksessa ilmeni, että lääkärien saama terveystaloustieteellinen koulutus oli melko vähäistä, mutta kiinnostusta kouluttautumiseen ilmaistiin runsaasti. Tietotason nostaminen onnistunee parhaiten järjestämällä lyhyitä, 1-2 päivää kestäviä kursseja ja integroimalla terveystaloustiede kliinisiin kursseihin niin perusopetuksessa kuin jatko- ja täydennyskoulutuksessa.

Risto Tuominen, Sanna Raappana

Pekka Puska på WHO globaliserar Nordkarelenprojektet

Professor Pekka Puska är numera direktör på Världshälsoorganisationen (WHO) i Genève och leder avdelningen för hälsopromotion och prevention av icke-smittsamma sjukdomar. Det innebär att de ytterst positiva lärdomarna från Nordkarelenprojektet som först tillämpades i hela Finland med mycket gott resultat nu även tillämpas globalt.

Åke Landquist

VEGFR-3 veri- ja imusuonten kasvun säätelyssä

14.12.2001 Helsingin yliopisto

Lotta Jussila

Verisuonten tukkeutuminen mikrokirurgisissa kudossirteissä

14.12.2001 Helsingin yliopisto

Eija Olsson

Gliaperäinen neurotrofinen tekijä ja neurturiini siittiötuotannon säätelyssä

14.12.2001 Helsingin yliopisto

Xiaojuan MEng

Lääkärin ammatti-identiteetin rakentuminen peruskoulutuksen aikana

14.12.2001 Oulun yliopisto

Katja Ryynänen

Sydänsolujen kalsiumpitoisuuden vaihtelusäätely

14.12.2001 Oulun yliopisto

Chunlei Han

Kasvistanolimargariini pienentää terveiden lasten seerumin kolesterolipitoisuutta

14.12.2001 Turun yliopisto

Anne Tammi

Lyhyesti: FDA hyväksyi budesonidin raskaudenaikaisen astman hoitoon

Hengitettäviä kortisoneja on jo pitkään käytetty astman hoitoon reippaasti myös raskauden aikana. Nyt FDA näyttää tiedotteiden mukaan todenneen, että Pulmicortista on riittävästi tietoa, jotta sen käyttö on hyväksytympää myös raskauden aikana (Pregnancy Category B Rating). FDA:n päätös perustunee Ruotsissa tutkittuun yli 2 000 syntyneen lapsen aineistoon (Am J Respir Crit Care Med 2001; 163:A376); äideillä oli käytössä budesonidia astmaan raskauden aikana. American College of Allergy, Asthma and Immunologyn (ACAAI) ko. sektorin puheenjohtaja on kuitenkin Reutersille todennut, ettei päätös merkitse sitä, että muut steroidit eivät olisi turvallisia, mutta Pulmicortin osalta dataa oli riittävästi. (Position statement; American College of Obstetricians and Gynegologists sekä ACAAI)

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Riippuvuushäiriöihin liittyy myös muita psyykkisiä häiriöitä

Englantilaisessa väestötutkimuksessa selvitettiin riippuvuushäiriöistä kärsivien muita psyykkisiä häiriöitä eli komorbiditeettia. Kun ei-riippuvaisista 12 %:lla oli jokin psyykkinen häiriö, olivat vastaavat osuudet nikotiini-, alkoholi- ja huumeriippuvaisilla 22, 30 ja 45 %. Epäselvää on, altistaako riippuvuushäiriö itsessään muille psyykkisille häiriöille. On myöskin mahdollista, että kyse on itselääkinnästä, eli yrityksestä hoitaa jotain psyykkistä häiriötä riippuvuutta aiheuttavalla aineella. Joka tapauksessa psyykkisen häiriön mahdollisuus tulisi aina selvittää, kun tutkitaan ja hoidetaan riippuvuusongelmista kärsiviä.

Raimo Kr Salokangas