Aivojen magneettistimulaatio masennuksen hoidossa

•Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin sarjamagneettistimulation (rTMS) vaikuttavuutta masennuksen hoidossa, hoidon pitkäaikaisvaikuttavuutta, turvallisuutta, kustannuksia ja eri antotapojen vaikutusta tehoon.

Erika Jääskeläinen, Matti Holi, Arja Mainio, Risto P. Roine, Jaana Isojärvi, Sinikka Sihvo

Tunnetko vanhuspotilaasi – entä ketään geriatria?

Väestön ikääntyminen ja sairauksien hoidon kehittyminen ovat johtaneet siihen, että iäkkäiden ja monisairaiden potilaiden määrä kasvaa lähes kaikilla erikoisaloilla. Samanaikaisesti hoitojen erikoistuminen on kapeuttanut osaamista, mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista iäkkään potilaan tilanteesta. Oman värinsä palettiin tuovat kasvavat kustannuspaineet.

Esa Jämsen, Eija Lönnroos, Timo Strandberg

Uutta tietoa silmänpohjan kuvantamisesta glaukooman diagnostiikassa

The Heidelberg Retina Tomograph in the diagnosis of glaucoma

Kyösti Vihanninjoki

Sydämen eteiskorvakkeen yksilokeroisuus voi altistaa verihyytymien muodostumiselle

Left atrial appendage: CT-based classification in stroke patients and healthy controls

Miika Korhonen

Virtsankarkailuleikkausten määrä nousi nauhaleikkausten käyttöönoton myötä

Surgery for stress urinary incontinence and pelvic organ prolapse in Finnish women

Kaisa Kurkijärvi

Iho- ja pehmytkudosinfektioiden hoidossa eroa Helsingissä ja Göteborgissa

Population-based studies on complicated skin and skin structure infection

Iiro Jääskeläinen

Neuvolatoiminta kehittyi väestö- ja puolustuspoliittisten argumenttien ajamana

Asiantuntijuus, väestöpolitiikka, sota: Lastenneuvoloiden kehittyminen osaksi kunnallista perusterveydenhuoltoa 1904–1955

Helene Laurent

Vanhuspotilaan juomisen ei pidä olla tabu

Alkoholinkäyttöä tulee selvittää syyllistämättä ja ikäihmisen autonomiaa kunnioittaen.

Tiina Huttu

Hauras vanhus ei ehdi odottaa

Yleistilan heikkenemiseen on suhtauduttava päivystyksessä vakavasti.

Tiina Huttu

Montelukastin turvallisuudesta tietoa

Leukotrieeninsalpaaja montelukasti on tehokas astmalääke potilaille, joilla on allerginen nuha, ASA-yliherkkyys ja nenäpolyyppeja. Levottomat unet on hyvin tiedossa oleva haitta, mutta nyt haittavaikutuksista on saatu uutta tietoa.

Heikki Ekroos

Omainen kannattaa ottaa mukaan vanhuksen kotiutukseen

Sairaalajaksot ovat käyneet myös vanhuksilla lyhyiksi. Tämän on usein todettu lisäävän "pyöröovi-ilmiötä" eli vanhus palaa pian suunnittelemattomasti takaisin sairaalaan. Toistuvaa sairaalaan joutumista pyritään minimoimaan kotiutusta edeltävillä selvittelevillä kotikäynneillä, kotiutushoitajien ja kotiutustiimien avulla sekä jatkohoidolla kotisairaalassa ja kotihoidolla. Myös omaisten roolista on tehty tutkimuksia, ja niistä on nyt koottu meta-analyysi.

Kaisu Pitkälä

Kroonista lymfaattista leukemiaa sairastavan muut sairaudet ja kuolemansyyt

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on yleisin pahanlaatuinen verisairaus, ja vain harva on sairastuessaan alle 50-vuotias. Diagnostisilla tutkimuksilla on mahdollisuus ennakoida taudinkulkua, ja viime vuosien lääkekehitys on siirtämässä KLL:n kohti jatkuvalla hoidolla hallittavissa olevaa sairautta. Mutta kuinka paljon erilaiset liitännäissairaudet vaikuttavat KLL-potilaan elämänkaareen?

Marko Vesanen

ASA ja pieniannoksinen rivaroksabaani sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiossa

Kehittynyt lääkehoito ja sydäntoimenpiteet ovat parantaneet vakaan sepelvaltimotaudin keskimääräistä ennustetta huomattavasti. On kuitenkin potilasryhmiä, joiden tauti etenee hoidosta huolimatta nopeasti ja johtaa toistuviin sepelvaltimotautikohtauksiin ja lisää kuolleisuutta. Nyt laajan tutkimuksen mukaan pieniannoksisen rivaroksabaanin ja asetyylisalisyylihapon yhdistelmä vähensi sydäntapahtumia näillä suuren riskin potilailla pelkkään ASA:aan verrattuna.

Juhani Airaksinen

Kenen KLL paranee allogeenisella kantasolusiirrolla?

Kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) ainoa tunnettu parantava hoito on allogeeninen kantasolusiirto. Sitä voidaan tarjota, mikäli tauti on häijy työikäisellä ihmisellä. Potilaiden valinta tulee harkita huolella, mutta enemmän näyttää ratkaisevan se, mitä hoidon jälkeen tapahtuu.

Marko Vesanen

Nuorten uratoiveet korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalalla

Lähtökohdat Erikoisalan ja sille hakeutuvien kannalta on hyödyllistä selvittää, mitkä tekijät ohjaavat ­lääkäreitä erikoisalan valinnassa ja uralla eteenpäin.

Annika Wickman, Erna Kentala, Elianne Riska, Piitu Parmanne, Leena-Maija Aaltonen

Äidin raskaudenajan maksahäiriö

•Äidin raskaudenajan maksahäiriö eli hepatogestoosi aiheuttaa kutinaa ja suurentaa maksa-arvoja.

Titta Joutsiniemi, Susanna Timonen

Syöpäsairauksien endovaskulaariset ja perkutaaniset hoidot

•Onkologisen toimenpideradiologian menetelmät sopivat parhaiten pienehköjen, yksittäisten tai muutamien kasvainten hoitoon.

Tero Hinkka, Ilkka Uurto, Janne Korhonen, Velipekka Suominen, Niko Sillanpää, Sara Protto, Juha-Pekka Salenius

Väitöstutkimus kehitti kriittisyyttä

Tieteellinen ajattelu ja taito arvioida lukemaansa kriittisesti kehittyivät, ja ymmärrys rasvamaksataudin merkityksestä kasvoi.

Anne Seppänen

Migreenin estohoidon täsmäaseet loppusuoralla

Migreeni on ollut liikkuva maali, johon lääketeolli­suuskaan ei ole osunut.

Ville Artto, Mikko Kallela

Nuorten lääkärien uratoiveet

Mikä ohjaa erikoisalan valintaa ja vie uralla eteenpäin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalalla?

Suvi Sariola