Aivoinfarktipotilaille toimintaterapiaa

Aivoinfarktin jälkeen toimintaterapiaa saaneet potilaat olivat itsenäisempiä päivittäisissä toiminnoissa kuin normaalin hoitokäytännön mukaan hoidetut potilaat, todettiin toimintaterapian vaikutusta aivoinfarktipotilaiden toimintakykyyn selvittäneessä meta-analyysissa. Potilaat olivat 55-87,5-vuotiaita ja aivoinfarktin aiheuttama vammautuminen vaihteli lievästä vaikeaan. Tutkijat toteavat, että kohdennettu toimintaterapia vähentää lisäksi esim. kuoleman tai jatkuvan avuntarpeen riskiä. Arvion mukaan 11 aivoinfarktipotilasta tulee hoitaa toimintaterapialla, jotta voidaan välttää yksi huono hoitotulos (NNT 11).

Jaana Suhonen

Laryngeaalinen hengenahdistus

Kurkunpään sairaudet hengenahdistuksen syynä voivat helposti unohtua, koska muut hengitysteitä ahtauttavat tilat, kuten astma ja keuhkoahtaumatauti, ovat paljon yleisempiä.

Leena-Maija Aaltonen, Anne Pitkäranta, Anssi R.A. Sovijärvi

Samanaikaisen alkoholiongelman ja masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoito parantavat ennustetta

Alkoholisteista 30-60 %:lla on kliinisesti merkittävä masennus, ja masennuspotilaista 10-30 %:lla on samanaikainen alkoholiongelma.

Antti Mikkonen

Ruoan energiatiheys ja annoskoko - avaimia painonhallintaan

Ruoan suuri energiatiheys johtaa tavallista suurempaan energiansaantiin.

Pertti Mustajoki

Miten tunnistat hengenvaarallisen vaikean sepsiksen

Sepsiksen oireet vaihtelevat; taudinkuva infektiofokuksineen voi olla selkeä, toisaalta tauti voi ilmetä kuumeettoman potilaan epämääräisinä oireina. Potilaan ollessa huonokuntoinen tulee aina muistaa epäillä infektiota ja siten vaikeaa sepsistä oireiden taustalla.

Sari Karlsson

Terveydenhuollon strategiat eivät ohjaa käytännön työtä

Sosiaali- ja terveydenhuollossa valmistellaan vuosittain useita alueellisia ja valtakunnallisia strategiahankkeita. Hyvin laaditun strategian tarkoitus on koota keskeiset tavoitteet ja keinot pitkäjänteiseksi toimintasuunnitelmaksi. Käytännössä strategiatyöhön liittyvä terminologia, käsitteet ja kieli ovat monille työntekijöille vaikeaselkoisia.

Mirja Tuomiranta, Raija Poutanen, Leena Silvennoinen-Nuora, Heimo Hemminki

Väestön suhtautuminen lääketieteellisten näytekokoelmien uudelleen käyttöön ja biopankkeihin

Kansalaisten näkemykset suostumuksen suhteen ovat jokseenkin ristiriitaisia.

Aaro Tupasela, Karoliina Snell, Sinikka Sihvo, Piia Jallinoja, Arja R. Aro, Elina Hemminki

Perintötekijät vaikuttavat glaukoomaan sairastumisen riskiin

Glaukooma on näköhermon degeneratiivinen sairaus, jossa ensisijaisesti tuhoutuvat verkkokalvon gangliosolut. Hoidon tavoitteena on estää taudin eteneminen vaikeaksi näkövammaisuudeksi. Tunnistamalla ajoissa vaaratekijöitä, jotka vaikuttavat taudin syntyyn tai taudin etenemiseen, voidaan ehkä estää tai ainakin hidastaa glaukooman aiheuttamaa näkövammaisuutta.

Eva Forsman

Sydän- ja verisuonitautien ehdokasgeenit

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli selventää viiden ehdokasgeenin osuutta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöinä. Aihetta lähestyttiin väestötasolla, kookkaita pohjoismaisia väestöotoksia ja ehdokasgeeniasetelmaa hyödyntäen. Kirjan ensimmäinen osatyö keskittyi trombomoduliinigeeniin (THBD), jota tutkittiin kahdessa suuressa suomalaisessa väestöotoksessa (FINRISKI-92 ja FINRISKI-97). Yhteyttä THBD-geenin ja sydän- ja verisuonitautien välillä ei kuitenkaan havaittu.

Kirsi Auro

Aivosähkötoiminnan hidastuminen hyväksi skitsofreniapotilaalle?

Väitöskirjan osatutkimuksissa tarkasteltiin klotsapiinihoitoa saavien skitsofreniapotilaiden aivosähkötoimintaa ja neuroimmunologisia tekijöitä, niiden korrelaatiota keskenään sekä kliiniseen vasteeseen. Tutkimuksessa selvisi, että klotsapiinin aiheuttama aivosähkötoiminnan hidastuminen ja vapaiden happiradikaalien tuotannon supistuminen korreloi positiivisesti lääkityksen tehoon. Klotsapiinin vaikutusta aivosähkötoimintaan on pidetty kliinisessä työssä merkkinä sen toksisuudesta ja aivotoimintaa haittaavana ilmiönä. Tässä tutkimuksessa kuitenkin selvisi melko yksiselitteisesti, että klotsapiinin aiheuttama hidasaaltojen lisääntyminen korreloi nimenomaan positiivisesti kliiniseen vasteeseen. Klotsapiinin aiheuttamien neurofysiologisten muutosten myötä voi myös arvioida lääkityksen tehokkuutta.

Andres Gross

Synnynnäisen kloridiripulin pitkäaikaisennuste

Synnynnäinen kloridiripuli on harvinainen peittyvästi periytyvä sairaus, joka aiheutuu kromosomissa 7q22.3-31.1 sijaitsevan SLC26A3-geenin virheistä. Geenivirheet johtavat suoliston tärkeimmän kloridi-bikarbonaattikuljettajan toiminnan häiriintymiseen. Suolojen ja veden imeytymisen estyminen aiheuttaa kloridiripulille tyypillisen ripulioireen ja johtaa hengenvaarallisiin suola- ja happo-emästasapainon häiriöihin. Vaikka Suomessa 1960-luvun lopulla kehitetyn suolakorvaushoidon ansiosta potilaat jäivät ensimmäistä kertaa henkiin ja hoidon todettin mahdollistavan normaalin lapsuusiän kasvun ja kehityksen, taudin pitkäaikaisennusteesta ei ole ollut tietoa.

Satu Wedenoja

Psykoosilääkkeet vanhusten hoidossa

Psykoosilääkkeiden käytöstä vanhusten pitkäaikaisessa koti- ja laitoshoidossa on vain niukasti tutkimustietoa, vaikka vanhusikäisillä käytetään psykoosilääkkeitä runsaasti ja toisaalta psykoosilääkkeiden haittavaikutukset lisääntyvät ikääntyessä. Tietoa puuttuu erityisesti kaikkein iäkkäimpien ja skitsofreniaa sairastavien vanhusten psykoosilääkkeiden käytöstä.

Hanna-Mari Alanen

Varhainen ravitsemusneuvonta ehkäisee insuliiniresistenssiä

Pysyvästi vähäiseen kovan rasvan saantiin tähtäävä varhaislapsuudessa alkanut, toistuvasti annettu ravitsemusneuvonta parantaa lasten insuliiniherkkyyttä ja pienentää veren rasva-arvoja pojilla. Ravitsemusneuvonta vaikuttaa myönteisesti myös haitallisten LDL-hiukkasten kokojakaumaan pojilla.

Tuuli Kaitosaari

Ksenonanestesian vaikutukset aivoihin

Ksenon on jalokaasu, jolla on anesteettisia ominaisuuksia. Sen käyttö kliinisessä anestesiologiassa on kuitenkin jäänyt vähäiseksi aineen harvinaisuuden ja erittäin korkean hinnan takia. Mielenkiinto ksenonia kohtaan on kuitenkin viime aikoina kasvanut, koska sillä on todettu olevan huomattavia hermosoluja suojaavia ominaisuuksia. Nämä ksenonin anesteettiset ja hermosoluja suojaavat ominaisuudet liittyvät todennäköisesti sen aivojen aktivoivia N-metyyli-D-aspartaatti (NMDA) reseptoreita estävään vaikutukseen. Tässä suhteessa ksenon on poikkeuksellinen anestesia-aine, sillä suurin osa kliinisessä käytössä olevista anestesia-aineista vaikuttaa voimistamalla aivojen estäviä gamma-aminovoihappo tyypin A (GABAA) -reseptoreita.

Ruut Laitio

Testosteronista on hyötyä verisuonten terveydelle

Väitöskirjassa selvitettiin erityisesti testosteronin vaikutuksia valtimonkovettumistaudin esiasteisiin ja keskeisiin riskitekijöihin keski-ikäisillä ja vanhemmilla miehillä. Tulosten perusteella yleinen näkemys, että estrogeeni on hyvä sydämelle ja testosteroni paha, on liian yksinkertainen. Näyttää siltä, että normaali testosteronipitoisuus ikääntyvillä miehillä on sydämen kannalta hyvä asia, sillä se pääasiassa suojaa valtimonkovettumataudin kehittymiseltä.

Juuso Mäkinen

Kasvutekijäreseptorit syövän synnyssä ja lääkekehityksen kohteena

Syövän synnyn molekyylitason mekanismien parempi tuntemus on johtanut uudenlaisten syöpälääkkeiden kehittelyyn. Nämä ns. täsmälääkkeet on suunniteltu estämään syöpäsoluissa esiintyvien geneettisten muutosten aiheuttamia häiriöitä. Yhtenä täsmälääkkeiden keskeisenä kehityskohteena ovat olleet solunpinnan kasvutekijäreseptorit, joiden toiminnan on havaittu lisääntyneen syövässä.

Maria Sundvall

Veren hyytymisjärjestelmällä osuutta leikkauksen jälkeiseen sydänlihasvaurioon?

Kun sydänleikkaus tehdään käyttäen sydän-keuhkokonetta, potilaan veren hyytyminen aktivoituu siitä huolimatta, että hän saa hyytymistä estävää hepariinia. Sepelvaltimo-ohitusleikkauksessa tapahtuva veren hyytymisaktivaatio saattaa olla potilaalle haitallinen, sillä se on yhteydessä myöhemmin havaittavaan sydänlihaksen vaurioon ja verenkierron toipumiseen.

Peter Raivio

Prolyylihydroksylaasit sidekudoksen muodostumisessa ja elimistön happitasapainon säätelyssä

Prolyylihydroksylaasientsyymit ovat avainasemassa sidekudoksen muodostumisessa ja happitasapainon säätelyssä. Näiden entsyymien keskeisen roolin vuoksi niitä on pidetty erityisen sopivina lääkekehityksen kohteina taudeissa, jotka johtuvat liiallisesta sidekudoksen muodostumisesta tai hapenpuutteesta. Tällaisia tauteja ovat mm. maksakirroosi, sydän- ja verisuonitaudit sekä anemia.

Päivi Fonsén

Sepelvaltimotautikohtauksen hoitoon uusi lupaava lääke

Optimaalinen antitromboottinen hoito on oleellinen osa sepelvaltimotautikohtauksen hoitoa. Nykysuosituksen mukaisesti hoidossa käytetään pääsääntöisesti ASA:aa ja klopidogreelia. Sairaalavaiheessa tarvitaan pienimolekyylista hepariinia ja usein glykoproteiinireseptorin salpaajiakin. Prasugreeli on uusi lupaava tienopyridiini, jonka etuja ovat nopea trombosyyttivaikutuksen alku sekä pieni yksilöllinen vaihtelu ADP-reseptorin salpauksessa.

Juhani Airaksinen

Diklofenaakista ja manipulaatiohoidosta ei ole apua alaselkäkipuun

Alaselkäkivun hoidossa moni vannoo tulehduskipulääkkeiden ja vähintään yhtä moni selän manipulaatiohoitojen nimiin. Käypä hoito -suosituksen mukaan potilaalle tulisi ensisijaisesti kertoa, että kyseessä on hyväennusteinen sairaus sekä antaa ohjeita aktiivisuuden ylläpitämiseksi ja vuodelevon välttämiseksi. Ensisijaiseksi kipulääkitykseksi suositellaan parasetamolia riittävän suurina annoksina. Kansainväliset hoitosuositukset ovat samoilla linjoilla. Tutkimuksia eri hoitomuotojen yhdistämisen hyödyistä on toistaiseksi vähänlaisesti.

Katariina Korkeila