Päivittäistoimiin liitetty tasapainoharjoittelu vähentää vanhusten kaatumisia Liikuntaharjoittelun tiedetään voivan vähentää vanhusten kaatumisriskiä. Australiassa selvitettiin kahden erilaisen liikuntaintervention vaikutuksia. Kaisu Pitkälä Lääketieteen maailmasta 39/2012 Kommentteja
Sepelvaltimotautipotilaan kuntoutus on edelleen kannattavaa Laaja kanadalaistutkimus osoittaa, että sepelvaltimotautipotilas hyötyy liikunnallisesta kuntoutuksesta aktiivisen kajoavan hoidon aikakaudellakin. Juhani Airaksinen Lääketieteen maailmasta 39/2012 Kommentteja
Uusi lupaava lääke kastraatioresistentin eturauhassyövän hoitoon Hoitoresistenttinä pidetyn eturauhassyövän hoitoarsenaaliin liitetään epäilemättä lähiaikoina aikaisemmasta poikkeavalla mekanismilla vaikuttava uusi lääke. Uudentyyppisen antiandrogeenin, entsalutamidin, estovaikutus kohdistuu useisiin eturauhassyövän kasvumoottorina pidetyn androgeenireseptorin signalointireitin vaiheisiin. Sillä ei tiedetä olevan agonistista vaikutusta, kuten nykyisin kliinisessä käytössä olevilla antiandrogeeneilla bikalutamidilla ja flutamidilla. Bikalutamidiin verrattuna entsalutamidin sitoutumisaffiniteetti androgeenireseptoreihin on viisinkertainen. Ossi Lindell Lääketieteen maailmasta 39/2012 Kommentteja
Pitkäaikaissairaan nuoren siirtymisessä aikuisten terveydenhuoltoon on haasteita Pitkäaikaissairaat nuoret ovat erityinen potilasryhmä aikuisten terveydenhuollossa. Heidän tarpeensa eivät aina tule optimaalisesti huomioiduksi palvelujen tarjonnassa. Krista-Liisa Vidqvist, Anne Korhonen, Marja Leena Kukkurainen, Hanna Vuorimaa, Riitta Luosujärvi Katsausartikkeli 39/2012 Kommentteja
Olkapään kiertäjäkalvosimen repeämän hoito Kiertäjäkalvosimen repeämä on yli 45-vuotiaiden yleinen tuki- ja liikuntaelinongelma. Ville Äärimaa, Juha Kukkonen, Juho Rantakokko, Keijo Mäkelä, Kari Isotalo, Petri Virolainen Katsausartikkeli 39/2012 Kommentteja
Miten tunnistan ihomelanooman? Pigmentoitunutta ihomuutosta arvioitaessa tärkeintä on varmistaa, onko kyseessä melanooma vai ei. Melanooman esiintyvyys on Suomessa kasvussa. Alexander Salava, Sari Pitkänen Katsausartikkeli 39/2012 Kommentteja
Fysioterapeutin ohjaama itsehoito auttaa polvioireisia potilaita Terveydenhuollon voimavaroja on kohdennettava uudella tavalla, jotta palvelujen tuottaminen tehostuu. Tutkimuksessa selvitettiin fysioterapeutin antaman itsehoidon ohjauksen vaikuttavuutta polvioireisten potilaiden hoidossa. Ulla Teppo, Mauno Vanhala, Marjo Oikari, Jari Ylinen, Arja Häkkinen Terveydenhuolto 39/2012 Kommentteja
Kasvaimen tulehdusreaktio kolorektaalisyövän itsenäinen ennustetekijä Kasvaimen ennusteeseen vaikuttavien tekijöiden tunteminen on tärkeää syöpäpotilaan yksilöllisen hoidon suunnittelussa. Väitöstutkimuksessa selvitettiin kasvaimen tulehdusreaktion ja kasvaimen reunan silmuilevan kasvutavan merkitystä kolorektaalisyövän ennusteeseen. Kai Klintrup Väitös 39/2012 Kommentteja
Uusia geenihoitomenetelmiä pahanlaatuisten aivokasvainten hoitoon Pahanlaatuinen gliooma on aggressiivinen aivokasvaintyyppi, jonka hoitoennuste on erittäin huono. Potilaan elinaika diagnoosin jälkeen on keskimäärin vain noin 15 kuukautta, ja kasvain uusiutuu hoidosta huolimatta. Kasvainsolukon sietokyky perinteisiä hoitomuotoja vastaan johtaa tilanteeseen, jossa hoidon potilaalle aiheuttamat sivuoireet alkavat rajoittaa hoidon tehoa ja kestoa. Geenihoidon avulla voidaan kiertää nämä perinteisten hoitokeinojen rajoitukset glioomapotilaiden hoidossa. Haritha Samaranayake Väitös 39/2012 Kommentteja
Papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän ennustekijät Kilpirauhassyövän perushoito on mahdollisimman täydellinen kilpirauhasen poistoleikkaus, jonka jälkeen voidaan antaa vielä paikallinen sädehoito radioaktiivisella jodilla. Yleisesti hyväennusteisille papillaariselle ja follikulaariselle kilpirauhassyövälle on tyypillistä riski taudin uusiutumiseen jopa vuosikymmeniä primaarihoidon jälkeen. Pitkäaikaisen seurannan järjestäminen siten, että mahdolliset uusiutumat löydetään ajoissa ja ilman turhia tutkimuksia, on kasvava haaste. Tähän tarvitaan tietoa uusiutumista ennustavista tekijöistä. Hanna Pelttari Väitös 39/2012 Kommentteja
Aivovaltimon pullistuman suonensisäisen hoidon pitkäaikaisennuste Aivovaltimon pullistumia hoidetaan sekä kallonavausleikkauksella että suonensisäisesti tukkimalla, embolisoimalla. Vaikka aivoverisuonten kuvantamismenetelmät ovat kehittyneet, on edelleen potilaita, joiden lukinkalvonalaiselle verenvuodolle ei löydy syytä. Väitöstutkimuksen tavoite oli selvittää aivovaltimon pullistumaa ja lukinkalvonalaista verenvuotoa sairastavien potilaiden pitkäaikaisennustetta ja kuvantamislöydöksiä lähes 10 vuoden seurannassa. Liisa Pyysalo Väitös 39/2012 Kommentteja
Automaattiset konenäkömenetelmät ovat luotettavia Patologin työ sisältää runsaasti mikroskooppinäytteiden tulkintaa. Perinteisesti näytteitä on katsottu tavallisella mikroskoopilla, ja näytteistä tarvittavat merkkiaineiden laskennat on tehty silmämääräisesti. Varsinkin laajojen tutkimusaineistojen tulkintaan tarvitaan vaihtoehtoinen menetelmä, koska työ vaatii paljon aikaa ja patologien määrä on rajallinen. Juho Konsti Väitös 39/2012 Kommentteja
Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys tyypin 2 diabetespotilailla Ylipaino on sekä tyypin 2 diabeteksen taustasyy että sen ennusteeseen vaikuttava tekijä. Lihavuuden aste vaikuttaa merkittävästi diabetespotilaiden hoitoon. Meillä on pitkältä ajalta tietoa koko väestön painon kehityksen linjoista Suomessa, mutta diabetespotilaiden painoon liittyviä tutkimuksia on vähän. Emme tiedä väestötasolla, kuinka suuri osa potilaista on ylipainoisia ja eriasteisesti lihavia. Tässä tutkimuksessa kuvataan ylipainon ja eriasteisen lihavuuden esiintyvyyttä tyypin 2 diabetespotilailla suomalaisessa väestötutkimusaineistossa. Pia Pajunen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Eeva Korpi-Hyövälti, Satu Männistö, Leo Niskanen, Heikki Oksa, Timo Saaristo, Juha Saltevo, Jouko Sundvall, Mauno Vanhala, Matti Uusitupa, Johan Eriksson, Markku Peltonen Alkuperäistutkimus 38/2012 Kommentteja
Spondylartriittien erotusdiagnostiikka Spondylartriittien oireisto voi alussa olla epäselvä, epätäydellinen tai vaihteleva, eikä spesifistä diagnoosia siksi voida tehdä. Dan Nordström, Liisa Virkki, Kalle Aaltonen Katsausartikkeli 38/2012 Kommentteja
Bioaktiivinen lasi toimii luun korvikkeena Bioaktiivinen lasi kuuluu synteettisiin silikaattipohjaisiin pinta-aktiivisiin biomateriaaleihin, joilla on luun kasvua ohjaavia ja edistäviä vaikutuksia. Janek Frantzén Väitös 38/2012 Kommentteja
Lasten ja nuorten selkärangan virheasentojen kirurginen hoito Skolioosi ja spondylolisteesi ovat yleisimpiä selkärankaepämuodostumia lapsilla ja nuorilla. Skolioosin tavallisin syy nuorilla ihmisillä on tuntemattomasta syystä johtuva, nuoruusajan idiopaattinen skolioosi. Skolioosi voi syntyä myös muista syistä kuten synnynnäisten selkänikamaepämuodostumien, luustokehityshäiriön tai hermolihastaudin takia. Tuomas Jalanko Väitös 38/2012 Kommentteja
Keuhkoputkien supistumisherkkyyden esiintyvyys ja sen riskitekijät suomalaisessa aikuisväestössä Väitöskirjassa määritettiin keuhkoputkien supistumisherkkyyden esiintyminen ja riskitekijöitä suomalaisilla aikuisilla. Tutkimuksessa selvitettiin myös tupakoinnille ja tupakansavulle altistumisen yhteyttä keuhkoputkien supistumisherkkyyden vaikeuteen. Maria Juusela Väitös 38/2012 Kommentteja
Entä jos liikkuisimme enemmän? Liikunnan sairauksia ehkäisevästä ja parantavasta vaikutuksista on runsaasti näyttöä. Liikunta ehkäisee sepelvaltimotautia, tyypin 2 diabetesta, aivohalvausta, verenpainetautia, rinta- ja paksusuolisyöpää, depressiota ja kaatumisia. Se myös lisää elinvuosia. Yhdysvalloissa tehtiin statistisella menetelmällä (population attributable fraction, PAF) arvio siitä, kuinka suuri on liikunnan vähäisyyden merkitys riskitekijänä eri sairauksien ilmaantuvuudelle ja kuolleisuudelle. Kaisu Pitkälä Lääketieteen maailmasta 37/2012 Kommentteja
Lääkeverkkoputki on tehokas diabeetikon sepelvaltimotaudin hoidossa Diabeetikon pallolaajennushoidon tuloksia arvioitiin laajassa yhteisanalyysissä, johon koottiin erilaisia lääke- ja metalliverkkoputkia vertailevien 42 satunnaistetun tutkimuksen tulokset. Tutkimusten seuranta käsitti yhteensä yli 22 000 potilasvuotta. Juhani Airaksinen Lääketieteen maailmasta 37/2012 Kommentteja
Uusi pitkävaikutteinen antikolinergi tulossa keuhkoahtaumataudin hoitoon Tiotropiumilla hoidetaan nykykäytännön mukaan oireiset keskivaikeaa ja vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavat potilaat. Pitkävaikutteisia β2-agonisteja voidaan käyttää samaan tarkoitukseen, mutta niiden teho (indakaterolia lukuun ottamatta) ei yllä pitkävaikutteisten antokolinergien tehon tasolle. Heikki Ekroos Lääketieteen maailmasta 37/2012 Kommentteja
Suuntana majakat Suosittelen Suuntana majakat Juha ja Virpi Jolkkonen matkaavat kesällä Ahvenanmaan saarille.
Geriatriaa tarvitaan jo lonkkamurtuman akuuttihoidossa Tiede Geriatriaa tarvitaan jo lonkkamurtuman akuuttihoidossa Yhteishoidon eduista on vankka näyttö, mutta sitä ei vielä juuri hyödynnetä.
"Lonkkamurtumien kasvu näkyy nyt" Tiede "Lonkkamurtumien kasvu näkyy nyt" Iäkkään kaatuminen on pitkän vyyhdin seuraus, kertoo geriatrian professori Maria Nuotio videolla.
Lonkkamurtumapotilaan hoitopolussa on varaa parantaa Tiede Lonkkamurtumapotilaan hoitopolussa on varaa parantaa Suomesta puuttuu murtumien kansallinen laaturekisteri, kirjoittaa Maria Nuotio.
Lonkkamurtuman leikkaus – mitä ottaa huomioon? Tiede Lonkkamurtuman leikkaus – mitä ottaa huomioon? Yli 24 tunnin leikkausviive lisää sairastuvuutta ja kuolleisuutta.
Näin valitset osteoporoosilääkkeen lonkkamurtuman jälkeen Tiede Näin valitset osteoporoosilääkkeen lonkkamurtuman jälkeen Pienienergiainen murtuma on merkki luun haurastumisesta.