Krooninen kipupotilas jää usein vaille oikeaa tietoa

Nivelkipuja pidetään ikääntymisen mukanaan tuomina vaivoina, joiden hoito jää usein puutteelliseksi. Eurooppalaisessa tutkimuksessa todettiin väärinkäsitysten ja puutteellisen informaation olevan yleinen ongelma kipupotilaan ja lääkärin kohdatessa.

Ulla Järvi

Suomalainenkin kipupotilas tarvitsee enemmän tietoa

AAG:n tutkimukseen alustavasti tutustunut fysiatrian erikoislääkäri Karl-August Lindgren Ortonista arvelee, että lisää tietoa kaipaisi varmasti myös suomalainen kipupotilas. Kommunikaatio potilaan ja lääkärin kesken voisi sujua paremminkin.

Fysioterapiassa on aikaa keskustella

- Lääkärin vastaanotto ei välttämättä ole otollisin hetki keskustella syvällisesti. Potilas on kipeä, lääkäri ehkä kiireinen, eikä ihmisten tuntema hienoinen pelko lääkäreitä kohtaan edesauta tasavertaisen keskustelun syntymistä. Fysioterapiassa sen sijaan puhuminen on oleellinen osa hoitoa, sanoo salolainen fysioterapeutti Markus Jaako.

Ulla Järvi

Onko aivohalvaus aliarvostettu riski verenpainepotilaalla? Korkean verenpaineen hoidossa pitäisi hallita myös ihmisen motivointi

Verenpainepotilas pelkää saavansa sydäninfarktin ja säpsähtää jokaista outoa tuntemusta rinnassaan. Kuitenkin korkean verenpaineen tiedetään lisäävän aivohalvauksen riskiä 34 prosenttia. Aivohalvaus jää ihmisten mielikuvissa usein dramaattiselta tuntuvan infarktin varjoon. Potilaan elämänlaadulle aivohalvauksen seuraukset ovat kuitenkin usein hyvin dramaattiset: joka kolmas kuolee, ja kolmasosalle jää pitkäaikaisia haittoja.

Ulla Järvi

Aivohalvaus kaatoi kesken leikkauksen

Aivohalvauksista ja LIFE-tutkimuksesta keskustelevan kokouksen mieleenpainuvin puheenvuoro kuultiin varmasti todelliselta asiantuntijalta. Itävaltalainen professori Peter Brücke sai aivohalvauksen kesken sydänleikkauksen kaksi vuotta sitten.

Tuore väitös: Kohonneen verenpaineen hoidossa vielä parantamisen varaa

Kohonneen verenpaineen hoito on vaativaa, muttei mahdotonta, voisi tiivistää tuoreen Kuopiossa tarkastetun LL Mika Kastarisen väitöstutkimuksen keskeisen sanoman.

Terveys on globaali juttu

Aikaisemmin saatettiin ajatella, että ihmisen terveys on jonkinlainen yksityinen asia, ja siten lääketiedekin on vain paikallista kulttuuriin ja kotimaahan sidottua. Nykyisin - eikä varsinkaan tulevaisuudessa - ei voida enää ajatella näin rajoittuneesti, sanoo filippiiniläinen lääketieteen opiskelija Rainier P. Escalada. Hän viettää kesäkuuta Suomessa Global Health -kurssilla.

Ulla Järvi

Miten terveysaseman hoitaja toimii, jos terveysasemalle ei ole saatu lääkäriä Kuvaus Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksen lääkärihoitaja-projektin alkuvaiheista hoitajan tekemän työn näkökulmasta

Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksessa käynnistettiin lääkärihoitaja -projekti, joka aloitettiin taajamista etäällä olevien sivuterveysasemien lääkäripulan vuoksi. Hoitajatyövoimaa on ainakin toistaiseksi ollut maaseudulla paremmin saatavilla. Myös maakuntakeskuksen kupeessa olevalle pääterveysasemalle on lääkäreitä saatu selvästi helpommin. Päätettiin kehittää uutta toimintamallia, jossa hoitajan ja lääkärin väliseen työnjakoon tehdään muutoksia ja jossa kehitetään etäasiointimalleja. Projektissa osoittautui, että hoitajat voivat hoitaa ainakin alustavasti noin 70 % niistä asioista, joiden vuoksi väestö ottaa yhteyttä terveysaseman potilastoimistoon.

Pekka T. Jaatinen, Riitta Vanhatalo, Anne Tasanko

Harvinaisten pehmyt-kudossarkoomien ja Ewingin kasvainten molekyyli-sytogeneettiset muutokset

19.4.2002 Helsingin yliopisto

Sonja Kiuru-Kuhlefelt

Pterygoideus lateralis -lihaksen magneettikuvaus leukanivelen toimintahäiriöissä

19.4.2002 Oulun yliopisto

Xiaojiang Yang

Nigerialainen ja suomalainen rintasyöpä aivan erilaisia

25.4.2002 Turun yliopisto

Offiong Ikpatt

Magneettikuvauksen avulla ohjatut toimenpiteet ja leikkaukset

26.4.2002 Oulun yliopisto

Risto Ojala

Keskoslasten Ureaplasma-tartunnan kliininen merkitys

26.4.2002 Kuopion yliopisto

Jukka Ollikainen

Alaraajavaltimoiden uudelleen ahtautuminen pallolaajennushoidon jälkeen valtimokovettumistaudissa

3.5.2002 Kuopion yliopisto

Heini Söder

Toistuvat masennukset heikentävät muistia

Neuropsykologisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että aivojen temporaalilohkon mediaalisiin rakenteisiin, ennen muuta hippokampukseen, painottuva muistijärjestelmä on depressiossa häiriintynyt. Häiriön tarkempaa luonnetta selvitettiin tutkimuksessa, jossa vertailtiin välittömän muistin ja mieleen palauttamisen toimintoja masentuneilla, masennuksesta toipuneilla ja terveillä verrokeilla.

Raimo Kr Salokangas

Metformiini auttaa munasarjojen monirakkulataudissa

Polykystinen munasarjaoireyhtymä eli munasarjojen monirakkulatauti aiheuttaa ongelmia noin 6 %:lle fertiili-ikäisistä naisista. Tilanteeseen liittyy ovulaatiohäiriöitä, oligo- ja amenorreaa ja hyperandrogenismia. Uusin havainto monirakkulataudin patofysiologiasta on insuliiniresistenssin lisääntyminen ja taipumus aikuisiän diabetekseen. Niinpä näitä potilaita on viime vuosina ruvettu hoitamaan myös suun kautta otettavilla diabeteslääkkeillä, useimmiten metformiinilla.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Rokkotaudit eivät suojaa allergioilta

Lapsena sairastettujen infektioiden on arveltu suojaavan myöhemmiltä allergioilta, ja tanskalaiset selvittivät, pitääkö tämä paikkansa mm. tavanomaisten rokkotautien ja sikotaudin suhteen. Mukana oli 889 raskaana olevaa naista, joiden ennen kouluikää sairastamista lastentaudeista oli saatavissa yksityiskohtaista tietoa. Atopian ilmenemistä tutkittiin serologisesti 11 tavanomaisella allergeenilla. Tuhkarokon sairastaminen ensimmäisenä elinvuotena olikin itse asiassa yhteydessä lisääntyneeseen atopian riskiin (OR 3,36), kun vertailukohteena olivat ne, jotka eivät olleet sairastaneet tätä tautia seitsemän vuoden ikään mennessä. Yhteyksiä atopian ja sikotaudin, vihurirokon tai vesirokon välillä ei todettu. Atopian riski kasvoi kahden ensimmäisen vuoden infektioiden määrän lisääntyessä, mikä sekin sotii viime vuosina esitettyjä hypoteeseja vastaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Masennuksen yhdistelmähoito tehokasta myös ikääntyneillä

Lääkehoito ja psykoterapia ovat tehokkaita masennuksen hoidossa, mutta ikäihmisten masennuksen hoidossa psykoterapiaa käytetään harvemmin. Masennuksesta toipumassa olleisiin, 60 vuotta täyttäneisiin kohdistuneessa tutkimuksessa verrattiin nortriptyliinin ja interpersonaalisen psykoterapian vaikutusta sosiaaliseen selviytymiseen vuoden seurannassa. Lääkehoitoa tai psykoterapiaa saaneiden sosiaalinen selviytyminen heikkeni seurannan aikana, kun taas molempia hoitoja saaneilla se parani. Masennuksen yhdistelmähoito auttaa siis ikääntyneilläkin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Yskänlääkkeiden myynti paljastaa bioterrorismin?

Kaikista nykyteknologian keinoista huolimatta ilman ennakkovaroitusta tehdyn bioterrori-iskun havaitseminen tulee olemaan vaikeaa. Yskä ja nielun ärtyneisyys ovat yleisimpiä keuhkoihin levitetyn pernaruton ja muidenkin bioaseiden ensioireita. Amerikassa ollaankin kehittämässä automaattista järjestelmää, joka varoittaa heti, jos jossakin päin maata myydään normaalia enemmän yskänsiirappeja ja muita flunssalääkkeitä. Lisäksi seurataan hengitystieoireiden vuoksi hoitoon hakeutuvien määriä. Yksittäisiä tapauksia nämäkään keinot eivät paljasta ja vääriä hälytyksiä varmasti tulee. Bioterrorismin toteamisjärjestelmän yhtenä osana ne ovat paikallaan.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Henkeä uhkaava astma tavallisempi nuorilla ja ravintolaillan jälkeen

Yhdysvalloissa henkeä uhkaava astma on suurempi ongelma kuin meillä Suomessa. Tutkimuksessa verrattiin 45 hengenvaarallisen astmakohtauksen saaneen amerikkalaisen (ikä 5-50 v) ja niin ikään ensiavussa hoidettujen 197 verrokin sekä 303 väestöstä poimitun verrokin tietoja. Astman vuoksi ensiapuun joutuneet olivat yleensä saaneet astmadiagnoosin alle 5-vuotiaina, sairaus oli oireiston perusteella ollut vaikeampi ja lääkkeiden käyttö suurempaa (myös steroidien, yllättäen hengitettävienkin). Psyykkisen stressin osuuttakin heillä oli enemmän, kuten myös ruoka-allergioita ja ravintolaillan laukaisemia oireita (allergeenit, tupakansavu?). Aiemmat vaikeat tilanteet, kuten intubaatiot, ennustivat tulevia hankaluuksia. Tutkijat ja pääkirjoituksen laatijat painottavat riskitekijöiden tunnistamista ja hyvää hoidon suunnittelua.

Hannu Puolijoki