Koksibien kisaa

Nivelrikon oireiden hoitoon käytettävää rofekoksibia ja sen kovaa kilpailijaa, nivelrikon tai nivelreuman oireiden lievitykseen tarkoitettua selekoksibia on tähän asti verrattu vain lumeeseen ja aikaisemmin käytössä olleisiin tulehduskipulääkkeisiin. Nyt julkaistiin aineiden keskinäinen vertailututkimus, jonka rahoitukseen lääkeyritys MSD osallistui.

Seppo Yt Junnila

Inhalaatiosteroidilla ja sympatomimeetillä saadaan vastetta pitkään

Kovin laajoja selvityksiä ei ole käytössä siitä, kuinka pitkään inhalaatiosteroideilla ja keuhkoputkia laajentavalla lääkityksellä saadut myönteiset alkuvaikutukset astman hoidossa säilyvät. Hollantilaiset tutkivat tätä 68 astmapotilaan seurannassa, jonka pituus oli yhteensä 5,5 vuotta. Käytössä oli perusvaiheessa inhaloiden terbutaliinia 500 myyg x 4/pv ja beklometasonia 200 myyg x 4/pv.

Hannu Puolijoki

Kiniinin vaarallinen haittavaikutus

Vuonna 1994 kuvattiin ensimmäiset kiniiniä käyttäneet potilaat, joille ilmaantui tromboottinen trombosytopeeninen purppura/hemolyyttis-ureeminen syndrooma (TTP-HUS). Matkan varrella on ilmennyt, että tämä haittavaikutus on varsin tyypillinen kiniinille. Nyt Yhdysvalloissa Oklahoman veri-instituutti raportoi laajemmasta potilasotoksesta; tämä instituutti näet huolehtii alueensa kaikista plasmanvaihdoista, joka on TTP-HUS:n valinnaishoito.

Robert Paul

Hippokampuksen verenkierto vilkasta akuutissa depressiossa

PET-tutkimusten mukaan vakavassa masennuksessa aivojen prefrontaalisen ja gingulan etuosan kuorikerroksen sekä nucleus caudatuksen verenkierto ja glukoosimetabolia ovat hidastuneet, kun taas amygdala-hippokampuskompleksin verenkierto on vilkastunut. Toisaalta hippokampuksen volyymi on masennusta sairastaneilla usein pienempi kuin terveillä. Nämä tutkimukset perustuvat kuitenkin pieniin ja valikoituneisiin aineistoihin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Pikatesti astmaan?

Kaikelle pitäisi olla pikatestejä, kiire kun on jatkuvaa. Kahden minuutin metakoliini-inhalaatioaltistusta voidaan jo pitää varsin hyvin pikasellaisena, mutta mikä onkaan sen luotettavuus. Kanadalaiset saivat tuhannella potilaalla varsin luotettavan tuntuisia tuloksia, joita kommentoidaan pääkirjoituksessakin. Lienee kuitenkin syytä muistaa, että ns. metakoliinipositiivisuus ei ole sama asia kuin astma eikä negatiivisuus poissulje tautia. Mutta mielenkiintoinen avaus ajatellen terveydenhuoltomme tutkimuksiin tukehtuvaa rulettia...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Psyykkinen häiriö ja perhe-erimielisyydet altistavat vanhusta itsemurhalle

Ruotsalaisessa haastattelututkimuksessa selvitettiin itsemurhaan päätyneiden vanhusten sosiaalisia stressitekijöitä. Itsemurhan tehneet vanhukset olivat somaattisesti ja psyykkisesti sairaampia, heillä oli ollut enemmän taloudellisia huolia ja erimielisyyksiä perheenjäsenten kanssa, heidän koulutustasonsa oli matalampi, he kokivat itsensä yksinäisemmiksi ja heidän perheessään esiintyi enemmän itsemurhia kuin vertailuvanhuksilla. Monimuuttuja-analyysissä psyykkinen häiriö ja perhe-erimielisyydet jäivät ainoiksi merkitseviksi selittäjiksi. Psyykkinen häiriö kasvatti suhteellisen riskin yli 50-kertaiseksi ja perheriidat noin 10-kertaiseksi. Havainto antaa pohdittavaa itsemurhien ehkäisyyn.

Raimo Kr Salokangas

Miehet ja naiset toipuvat vakavasta masennustilasta yhtä hyvin

Miesten ja naisten toipumista vakavasta masennustilasta avohoidossa selvitettiin kahden vuoden seurannan ajan. Potilailla oli runsaasti oheissairauksia, mutta sukupuolten kesken ei ollut tässä suhteessa eroja. Potilaan ja tutkijan arvioima masentuneisuus väheni tilastollisesti merkitsevästi ja samansuuntaisesti. Toipuminen oli nopeinta ensimmäisen puolen vuoden aikana. Seurannan päättyessä enää vain noin kolmanneksella diagnosoitiin vakava masennustila. Masennustilaa sairastavat mies- ja naispotilaat toipuivat avohoidossa yhtä hyvin, joten hoitoa ei tarvitse suunnitella lähtökohtaisesti sukupuolen perusteella.

Heimo Viinamäki, Antti Tanskanen, Kaisa Haatainen, Kirsi Honkalampi, Risto Antikainen, Heli Koivumaa-Honkanen, Jukka Hintikka

Eturauhasen päiväkirurginen höyläysleikkaus

Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidon kultainen standardi, eturauhasen höyläysleikkaus, muodostaa noin neljänneksen urologin työsarasta. Lääkehoidon kehittymisen myötä on leikkaustarve jonkin verran vähentynyt. Silti Suomessa tehdään noin 3 000 höyläysleikkausta vuosittain. Uusien leikkaustekniikoiden ansiosta höyläysleikkauksia voidaan tehdä myös päiväkirurgisesti, mutta toistaiseksi suositusten mukainen 25 %:n päiväkirurgisten leikkausten osuus on saavutettu vain kahdessa keskussairaalassa.

Jaakko Permi

Onko vastasyntyneen varhainen kotiuttaminen vaaratonta?

Vastasyntyneen hengityksen ja verenkierron sopeutuminen kohdunulkoiseen elämään tapahtuu muutamassa minuutissa, ja niiden häiriöt havaitaan ensi elintunteina. Muita lapsen hyvinvointia uhkaavia häiriöitä ovat liika kellastuminen, kuivuma ja infektiot. Varhaisen kotiutumisen myötä länsimaissa on esiintynyt vaurioita, joiden takia lapsia on vammautunut ja menehtynyt. Viime vuosikymmenellä Suomessakin lyhennettiin terveinä ja täysiaikaisina syntyneiden lasten sairaalahoitoa. Vastasyntyneen kotiutuminen alle kahden vuorokauden iässä voidaan toteuttaa yksilöllisesti, mikäli riskitekijät otetaan huomioon.

Anna-Liisa Järvenpää

Itsensä laiminlyövät ja epäsiistit vanhukset

Kotisairaanhoito voi ohjata lääkärin vastaanotolle vanhuksen, joka on jo vuosia elänyt sosiaalisesti eristäytynyttä elämää, laiminlyönyt peseytymisen ja kaikenlaisen omasta hyvinvoinnistaan huolehtimisen. Vanhus on voinut kerätä kotiinsa sanomalehtiä, tyhjiä purkkeja ja laatikoita, ja on elänyt lian ja jätösten keskellä. Itse hän ei koe olevansa ulkopuolisen avun tarpeessa ja vastustaa vastaanotolle tuloa. Kliinisissä tutkimuksissa tällaisilta henkilöiltä löytyy hoitamattomia äkillisiä tai pitkäkestoisia sairauksia ja ravitsemushäiriöitä.

Sirkka-Liisa Kivelä, Raimo Isoaho, Elise Wasén

Oikaisu

Lääkärilehden tämän vuoden ensimmäisessä numerossa ilmestyneessä artikkelissa, Huovinen P, Kaukoranta H, Katila M-L, Nissinen A, Vaara M, FiRe-verkosto. Avohoidon potilaista eristettyjen bakteerien lääkeresistenssi Suomessa 1997-2000. FINRES 2001 -raportti. Suom Lääkäril 2002; 57:21-26, oli virhe, jonka kirjoittajat haluavat oikaista.

Selvitysmies Matti Uusitupa työvoiman tarpeesta: Terveydenhuoltoalan koulutusta on lisättävä kiireesti

Terveydenhuoltoalan koulutusta täytyy lisätä, se on ihan selvää, sanoo Kuopion yliopiston rehtori, entinen KYS:n johtajaylilääkäri Matti Uusitupa. Hän listaa koulutuksen tuntuvan lisäämisen tärkeimmäksi ehdotukseksi kansallisen terveysprojektin työvoiman tarvetta selvittäneessä väliraportissa, josta oli itse päävastuussa.

Suvi Sariola

Puolangalla työnjakoa on tarkistettu

Terveydenhuoltopalvelujen järjestämisessä on alueellisesti jouduttu tilanteisiin, joissa eri ammattiryhmien välistä työnjakoa on olosuhteiden vuoksi jouduttu tarkistamaan, todetaan selvitysmies Matti Uusituvan väliraportissa. Niin on jouduttu tekemään esimerkiksi Puolangalla Kainuussa, ja kokemukset ovat hyviä.

Suvi Sariola

Parempaan työvoimapolitiikkaan viidellä kehittämislinjauksella

Terveydenhuoltomme tulevaisuuden turvaamisprojektin yhden selvityshenkilöparin tuli pohtia tulevia työvoimakysymyksiä erityisesti siitä syystä, että kaikkien mielestä tämän alueen tulevaisuudennäkymät ovat poikkeuksellisen synkät. Ehdotuksia tuli tehdä täydennyskoulutuksen ja henkilöstön työnjaosta, terveydenhuollon työolosuhteiden parantamisesta ja ehdotusten toteuttamisen vaihtoehdoista. Selvityshenkilöiksi kutsuttiin rehtori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta ja terveysjohtaja Riitta Simoila Helsingistä. Selvityshenkilöiden tukiryhmä on esitelty taulukossa 1.

Taito Pekkarinen

Kannustava ideakirja vanhustyötä tekeville

Paljon kriittistä julkisuutta saanut vanhustenhuolto esittäytyy toisenlaisessa valossa Työterveyslaitoksen julkaisemassa vanhustyön ideakirjassa. Muutoskaipuusta tulevaisuuden luomiseen - tavoitteena onnistunut vanhustyö pyrkii helpottamaan työyhteisön arkea.

Suvi Sariola

Tiina Hautamäki väitteli Lääkärilehden AIDS- ja tuberkuloosikirjoittelusta: Lääkärin rooli muuttui auktoriteetista tiedonjakajaksi

Sosiologi Tiina Hautamäki tutki Tampereen yliopistossa äskettäin tarkastetussa väitöskirjassaan Lääkärilehden ja Terveydenhoitolehden AIDS- ja tuberkuloosikirjoittelua vuosina 1946-1996. Väitöskirja selvittää, millaisia kulttuurisia merkityksiä nivoutuu sairauksiin kielenkäytön kautta. Tutkija havaitsi, että kirjoituksissa kuvattu potilas oli tarkastelujakson loppupuolella huomattavasti vastuullisempi kuin jakson alussa ja teki omia valintojaan aktiivisemmin.

Ulla Toikkanen

Mitä tehdä, kun terveysasemalla ei ole lääkäriä? Toimintamallin kuvaus

Terveyskeskusten paheneva lääkäripula erityisesti maaseudulla jättää osan väestöstä vaille vakituisia lääkäripalveluja. Potilaiden on matkustettava usein kymmeniä kilometrejä lähimmän lääkärin vastaanotolle. Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksessa kokeillaan toimintamallia, jossa sivuterveysasemien hoitajat tekevät osan lääkärille perinteisesti kuuluneista tehtävistä, kun terveysasemalla ei ole yhtään lääkäriä. Hoitajat ovat yhteydessä lääkäriin puhelimella, sähköpostilla ja Internetin välityksellä.

Pekka Jaatinen, Petri Kiippa, Anne Tasanko, Riitta Vanhatalo

Lääkintä- ja valmiusryhmät Suomessa 1995-2000

Lääkintä- ja valmiusryhmät ovat osa lääkinnällisen pelastustoimen valmiutta, ja ne toimivat lähinnä poikkeusolojen monipotilastilanteissa. Kyselyn mukaan niitä on valtaosassa kunnista ja lähes kaikissa päivystävissä sairaaloissa. Viiden viime vuoden aikana niistä vain noin joka neljäs on ollut hälytystehtävissä. Kun harjoittelukaan ei toteudu suositusten mukaisesti, ryhmillä on varsin vähän kokemusta toiminnasta. Lääkintä- ja valmiusryhmiä olisi hyvä käyttää myös päivittäisissä ensihoitotehtävissä.

Timo Jama

Suonensisäisesti annetun magnesiumin vaikutukset sydämen rytmihäiriöiden syntyyn

2.11.2001 Helsingin yliopisto

Hannu Parikka

Antioksidatiiviset puolustusmekanismit vastasyntyneen keuhkossa

2.11.2001 Helsingin yliopisto

Tiina Asikainen