Lyhyesti: Paniikkihäiriön hoito ehkäisee masennusta? Suuri osa paniikkihäiriöpotilaista sairastuu myöhemmin masennukseen. Kiintoisa kysymys on, ehkäiseekö paniikkihäiriön hoito masennuksen puhkeamista. Amerikkalaisessa väestötutkimuksessa kävi ilmi, että jos paniikkihäiriöstä kärsivä potilas oli saanut häiriöönsä hoitoa, oli hänen riskinsä sairastua masennukseen 19 %, kun hoitoa vaille jääneillä vastaava osuus oli 45 %. Onkin mahdollista, että tehokas paniikkihäiriön hoito voi vähentää näillä potilailla tavallisia depressioepisodeja. Raimo Kr Salokangas Lääketieteen maailmasta 49-50/2001 Kommentteja
Lyhyesti: Kenguruhoidon teho osoitettu Arvovaltaisessa Pediatrics-lehdessä julkaistiin Kolumbiassa tehty satunnaistettu, kontrolloitu työ keskosten kenguruhoidosta. 746 alle 2 kg:n painoisena syntynyttä satunnaistettiin heti kun vointi salli, keskimäärin noin 8 vrk:n iässä, viettämään 24 h/vrk joko keskoskaapissa tai sidottuna äidin ihoa vasten. Keskoskaapista lapset pääsivät, kun pystyivät pitämään lämpönsä, kenguruhoito taas lopetettiin, kun lapsi halusi. Lapsia seurattiin 12 kk:n korjattuun ikään asti. Kenguruhoitoa saaneilla oli vähemmän sairaalainfektioita, heidän päänympäryksensä kasvoi paremmin ja he saivat useammin rintamaitoa. Kuolleisuuskin oli melkein merkitsevästi vähäisempi kenguruhoitoryhmässä. Marjo Renko Lääketieteen maailmasta 49-50/2001 Kommentteja
Lyhyesti: Kirkossa on munaa Astmakohtauksia voi saada yllättävissäkin tilanteissa, esimerkki tästä on tämä espanjalaisen nuoren naisen tarina. Hänellä oli aiemmin todettu astma ja raju atooppinen ihottuma, joka osoittautui ihotestien ja IgE-määritysten perusteella munan aiheuttamaksi. Ruokavaliohoidolla ongelma hävisi. Nyt hän tuli sairaalaan uuden astmakohtauksen takia. Vastapäätä hänen asuntoaan oli 1500-luvun katedraalissa aloitettu pölyävä restaurointi. Laborotoriotestit osoittivat pölystä munan pro-teiineja. Vaikka heti ei tule sitä ajatelleeksi, jo Rooman ajoista on kivirakennuksissa käytetty munapitoisia pinnoitteita ja vanhoissa maaleissa oli myös munaa. Matkailu- ja työterveyslääketieteen näkövinkkelistä asialla voi olla merkitystä nykylääkärillekin. Heikki Arvilommi Lääketieteen maailmasta 49-50/2001 Kommentteja
Pieni annos inhaloitavaa steroidia sittenkin riittävä? Suomessakin on tutkittu, millä annoksella inhaloitava steroidi astman hoidossa tulisi aloittaa. Samaa asiaa ovat selvittäneet nyt ranskalaiset asetelmassa, jossa 169 lievää ja kohtalaisen vaikeaa astmaa sairastavaa 18-70-vuotiasta potilasta jaettiin sokkoutetusti saamaan joko 1 600 myyg tai 400 myyg budesonidia inhalaationa päivää kohti. Potilaat olivat käyttäneet aiemmin korkeintaan 500 myyg inhaloitavaa beklometasonia päivää kohti, tai steroidia ei ollut ollenkaan lääkearsenaalissa aiemmin. Hannu Puolijoki Lääketieteen maailmasta 49-50/2001 Kommentteja
Käytöshäiriöt 3 vuoden iässä ennakoivat tulevaa rikollisuutta Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsuusiän käyttäytymisen häiriöt ennakoivat aikuisiän rikollisuutta. Englantilaiset tutkijat ulottivat tutkimuksensa varhaislapsuuteen asti. Kuten odottaa saattaa, kaikenlainen rikollisuus oli pojilla yleisempää kuin tytöillä. Käytöshäiriöistä 3 vuoden iässä ilmennyt tuhriminen, päiväkastelu, hyperaktiivisuus ja sopeutumisvaikeudet ennakoivat jonkinlaisen tuomion saamista aikuisiässä. Hyperaktiivisuus ja sopeutumisvaikeudet olivat edelleen merkitsevästi yhteydessä rikollisuuteen, vaikka sukupuolen vaikutus otettiin huomiin. Päiväkastelun ja sopeutumisvaikeuksien ohella hillitsemättömät raivokohtaukset varhaislapsuudessa ennakoivat väkivaltarikollisuutta. Sukupuolen vaikutuksen jälkeenkin raivokohtaukset liittyivät myöhempään vakivaltarikollisuuteen. Ehkä yllättävintä oli se, että mitkään perheen sosiaalista ja stressiä kuvaavat tekijät eivät ennakoineet myöhempää rikollisuutta. Raimo Kr Salokangas Lääketieteen maailmasta 49-50/2001 Kommentteja
Kliininen kuormituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa Sepelvaltimotaudin epäilyn vuoksi kliiniseen kuormituskokeeseen tulevat potilaat lähetetään herkästi tutkimuksiin. Kuopion seudulla tehdyssä tutkimuksessa verrattiin avoterveydenhuollon ja sairaalan kliinisen fysiologian osaston kuormituskoepotilaiden tietoja ja todettiin, että avoterveydenhuollossa on kannattavaa tutkia potilaita, joilla on suuri ennakkotodennäköisyys sairastua sepelvaltimotautiin. Tulosten perusteella ei näytä olevan estettä kuormituskokeiden lisäämiselle avoterveydenhuollossa, kunhan ne suunnataan oikealle kohderyhmälle. Katri Jauhiainen, Jussi Helin, Esko Länsimies, Esko Vanninen Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 49-50/2001 Kommentteja
Uusien ryhmän III lääkkeiden asema rytmihäiriöiden hoidossa Uusista ryhmän III rytmihäiriölääkkeistä laskimoon annettavan ibutilidin ainoa virallinen käyttöaihe on eteisvärinän ja -lepatuksen rytminsiirto. Dofetilidia puolestaan voidaan käyttää myös eteisperäisten rytmihäiriöiden estohoitoon. Nämä lääkkeet pidentävät sydänlihassolujen repolarisaatio- ja refraktaariaikaa, mutta eivät juurikaan vaikuta sydämen supistuvuuteen ja verenpaineeseen. Proarytmian (kääntyvien kärkien kammiotakykardia) vaaran takia hoidon on syytä olla rytmihäiriöihin perehtyneen erikoislääkärin vastuulla. M. J. Pekka Raatikainen, Kai Lindgren Katsausartikkeli 49-50/2001 Kommentteja
Biomateriaalit sydänkirurgiassa ja kardiologiassa 2 Tahdistimet, happeuttamislaitteet ja sydäntä avustavat laitteet Hemodynamiikkaa avustavia laitteita on ollut käytössä 1950-luvulta lähtien. Ensimmäinen implantoitu sydämentahdistin asennettiin vuonna 1958. Veren happeuttamislaitetta eli sydän-keuhkokonetta käytettiin sydänleikkauksessa ensi kertaa viisi vuotta aiemmin. Sydämen pumppaustoiminnan tueksi on saatu laitteita, nykyään jo kokonaisia tekosydämiäkin. - Tämä kirjoitus päättää kaksiosaisen artikkelikokonaisuuden kardiologian alan biomateriaaleista. Ville Waris, Martti Lepojärvi, Lauri Toivonen, Pasi Ruuttila, Yrjö T. Konttinen Katsausartikkeli 49-50/2001 Kommentteja
Salmonelloosi perusterveydenhuollossa Valtaosa Suomessa todetuista salmonellatartunnoista on peräisin ulkomailta. Bakteeri välittyy yleensä elintarvikkeista, joiden käsittelyssä tai säilytyksessä on ollut puutteita. Salmonelloosi on yleisvaarallinen tartuntatauti, josta on tehtävä tartuntatauti-ilmoitus. Hoidon kulmakiviä ovat taudin mikrobiologinen varmistaminen ja tartunnan leviämisen estäminen. Joissakin ammateissa on työntekijän pidättäydyttävä määräajaksi työnteosta salmonellan tai sen epäilyn vuoksi. Salmonellaenteriitti paranee yleensä spontaanisti, mutta tautiryhmän vaikeimmat muodot, lavantauti ja pikkulavantauti, on aina hoidettava antibiootein. Pekka Kirstilä Katsausartikkeli 49-50/2001 Kommentteja
Epilepsia ja ajokyvyn arviointi - suomalainen menettelyohje Epilepsiakohtaukset ovat syynä vain murto-osaan liikenneonnettomuuksista, eikä epilepsian perusteella ole syytä kohtuuttomasti rajoittaa ihmisten autoilua. Epilepsiaa sairastavan kuljettajan riski aiheuttaa onnettomuus voidaan nykytiedolla melko tarkasti arvioida. Suomen Liikennelääketieteen yhdistys ja Epilepsialiitto ovat yhdessä valmistelleet menettelyohjeet lääkäreille epilepsiapotilaan ajokyvyn arvioimiseksi. Ohjeessa noudatetaan EU:n mukaista tiukkaa kantaa ammattimaisen ajon kieltämisestä jo yhdenkin kohtauksen jälkeen, kun taas yksityisajossa linjaus on sallivampi. Mikael Ojala, Leena Hyvärinen, Juhani Juntunen, Tapani Keränen, Reetta Kälviäinen, Kiti Müller, Aulikki Wallin Katsausartikkeli 49-50/2001 Kommentteja
Parisuhteen väkivaltaa tutkinut Leo Nyqvist: Uhrista etsitään yhä syytä nyrkiniskuihin Kun puoliso pahoinpitelee, tuntee uhrikin syyllisyyttä. Lyönnit jäävät usein piiloon kodin seinien sisäpuolelle, sillä häpeä on yhä valtava. Parisuhteen koko dynamiikka muuttuu vuosien ja uusien lyöntien myötä. Ulkopuolisen auttajan voi olla vaikea ymmärtää sairasta ihmissuhdevyyhtiä, ja väkivallan kierre vain syvenee. Ulla Järvi Terveydenhuolto 49-50/2001 Kommentteja
Perheväkivaltaan perehtynyt syyttäjä Helinä Lehtinen: Vasta tuomio saattaa herättää pahoinpitelijän Osastopäällikkö Helinä Lehtinen Helsingin kihlakunnanvirastosta on nähnyt monen parisuhdeväkivalta-jutun päättyvän siihen, että asianomistaja, hakattu puoliso, vetää syytehakemuksensa pois. Naisiin ja lapsiin kohdistuvien rikosten avainsyyttäjänä toimivan Lehtisen mielestä niin käy aivan liian usein. Ulla Järvi Terveydenhuolto 49-50/2001 Kommentteja
Keneltä lääkäri kokee saavansa arvostusta? Suomen Kuvalehden maaliskuussa teettämässä ammattien arvostusta mittaavassa mielipidekyselyssä lääkärit veivät arvohierarkiassa peräti seitsemän ensimmäistä sijaa. Lääkärien keskuudessa tehdyissä tutkimuksissa on puolestaan selvitetty lääkärien käsityksiä siitä, miten eri tahot arvostavat lääkärien työtä. Nuoret lääkärit kokivat saavansa eniten arvostusta itseltään, läheisiltään ja potilailtaan, sen sijaan päätöksentekijöiltä saatu arvostus koettiin niukaksi. Esko Kumpusalo Terveydenhuolto 49-50/2001 Kommentteja
Fysioterapiapalaute - käytäntö vai suositus? Fysioterapiapalaute on keskeinen väline, jolla potilaan hoidosta vastaava lääkäri saa tietoa kuntoutuksen edistymisestä tai siinä mahdollisesti esiintyvistä ongelmista. Kirjallinen palaute on lääkärille usein ainoa tapa saada tietoa potilaan hoidosta, koska suurin osa fysioterapiapalveluista annetaan yksityisissä hoitolaitoksissa. Keski-Suomessa tehdyssä seurantatutkimuksessa todettiin, että ainoastaan 22 %:sta fysioterapiassa käyneistä saapui palaute lähettävälle lääkärille. Fysioterapiapalautteen edellyttäminen ja laatiminen vaatii vielä lääkärien ja fysioterapeuttien yhteistyön kehittämistä. Jari Ylinen, Ari Kukka, Tiina Telakivi, Arja Häkkinen Terveydenhuolto 49-50/2001 Kommentteja
Ravitsemusterapeutin palveluja tarvitaan lisää Oikea ravitsemus on halpa ja tehokas tapa edistää terveyttä ja hoitaa sairauksia. Pirkanmaalla tehdyn kyselyn mukaan lääkärit ja hoitajat haluavat panostaa ravitsemushoitoon. Tarvetta on runsaasti potilasohjauksessa ja henkilökunnan ravitsemuskoulutuksessa. Mutta tekijät puuttuvat, sillä terveyskeskuksissa ja aluesairaaloissa ei ole juuri tarjolla alan asiantuntijan eli ravitsemusterapeutin palveluja. Heikki Oksa, Ulla Siljamäki-Ojansuu, Terttu Peltola, Eliina Haapa, Timo Koivula, Juha Kukkonen, Anja Parikka, Leena Pentti, Seppo Ojanen, Timo Saaristo, Kalevi Saloranta Terveydenhuolto 49-50/2001 Kommentteja
Juveniili neuronaalinen seroidi lipofuskinoosi; aivoperäiset oireet ja niiden hoito 7.9.2001 Helsingin yliopisto Laura Åberg Väitös 49-50/2001 Kommentteja
Sydänlihaksen verenkierron ja virtausreservin mittaaminen magneetti-, ultraääni- ja PET-kuvauksella 8.9.2001 Turun yliopisto Juha Koskenvuo Väitös 49-50/2001 Kommentteja
Insuliinin vaikutukset suurten valtimoiden jäykkyyteen 14.9.2001 Helsingin yliopisto Jukka Westerbacka Väitös 49-50/2001 Kommentteja
Luun morfogeneettisen proteiinin käyttö luupuutoksessa 21.9.2001 Oulun yliopisto Tapio Tuominen Väitös 49-50/2001 Kommentteja
Hitaiden ja nopeiden lihassolujen vaikutus liikunnan määrään, veren rasva-arvoihin ja sepelvaltimotaudin riskiin 22.9.2001 Helsingin yliopisto Heikki Tikkanen Väitös 49-50/2001 Kommentteja
Ammatinharjoittajat aloittavat Keski-Suomessa Terveydenhuolto Ammatinharjoittajat aloittavat Keski-Suomessa Ilkka Käsmä ja Timo Wihersaari ovat valmiina omalääkärimallin pilotointiin.
Lääkärit tarvitsevat käytännön tietoa ADHD-lääkkeistä Keskustelua Lääkärit tarvitsevat käytännön tietoa ADHD-lääkkeistä Artikkelimme oli Lääkärilehden pyynnöstä rajattu käytännön lääkehoitoon, vastaavat ADHD-katsauksen kirjoittajat kritiikkiin.
Sopimattomat lääkkeet voivat lisätä kuolleisuutta Tiede Sopimattomat lääkkeet voivat lisätä kuolleisuutta Ainakin tiettyjä sopimattomia lääkkeitä kannattaa välttää ikäihmisillä.
Suomessa syntyy paljon lääkejätettä Tiede Suomessa syntyy paljon lääkejätettä Määrää voisi vähentää suosimalla pieniä pakkauskokoja.
Abrositinibi erityiskorvattavaksi vaikean atooppisen ihottuman hoidossa Lääkeuutisia Abrositinibi erityiskorvattavaksi vaikean atooppisen ihottuman hoidossa Erityiskorvausoikeus voidaan myöntää yli 12-vuotiaille, kun paikallishoidolla ei ole saatu riittävää vastetta.
Gastronomia auttaa irtautumaan töistä Suosittelen Gastronomia auttaa irtautumaan töistä Jura Numminen suosittelee Tampereelta kolmea ravintolaa.
