Tuberkuloosin diagnostiikka nopeutuu

Tuberkuloosin diagnostiikka on aina ollut hidasta. Viljelyvastauksiin menee 6-8 ja herkkyysmäärityksiin 10-12 viikkoa. Yleensä kuukaudessa viljelyssä on kasvua, jos potilaalla on kliininen tauti.

Heikki Ekroos

Hyvä hoito voi korjata laajentavan kardiomyopatian

Nykyaikainen hoito voi jopa parantaa vaikean sydämen vajaatoiminnan taustalla olevan toimintahäiriön.

Juhani Airaksinen

Geenianalyysi ennakoi rintasyövän hoitotulosta

Rintasyöpänäytteen geeniekspressioanalyysi ennakoi taudin herkkyyttä lääkehoidolle. Geeniekspressioanalyysin perusteella pystyttiin tunnistamaan potilasryhmä, jonka ennuste oli 5 kertaa parempi kuin huonosti hoidolle reagoineella ryhmällä.

Sirkku Jyrkkiö

Harkintaa vajaatoimintapotilaan ohitusleikkaukseen

Ohitusleikkausta on suositeltu 1970-luvulla tehtyjen tutkimusten perusteella vähäoireisille ja oireettomillekin vajaatoimintapotilaille, jos heillä on todettu lisäksi merkittävä leikkaukseen soveltuva sepelvaltimotauti. Hoitosuositus perustuu kuitenkin satunnaistettujen tutkimusten pieniin alaryhmäanalyyseihin.

Juhani Airaksinen

Talousveden litium suojaa itsemurhilta

Alkuaine litium on tehokkain kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa käytettävä lääke. Lisäksi litium lievittää masennusta sekä vähentää aggressiivisuutta ja itsemurha-alttiutta muidenkin psykiatristen häiriöiden yhteydessä. Se saattaa myös suojata dementialta.

Tero Taiminen

Alkoholin akuutit hermostovaikutukset

- Alkoholia juodaan sen hermostovaikutusten takia. Hermostovaikutuksista johtuvat myös useimmat alkoholin terveyshaitat.

Juhani Juntunen

Rajun kertajuomisen aiheuttamat gastroenterologiset ja sisätautiongelmat

- Raju kertajuominen voi aiheuttaa lukuisia gastroenterologisia ja sisätautiongelmia.

Satu Väkeväinen, Kalle Jokelainen

Rajuun kertajuomiseen liittyvät traumat

- Alkoholin akuutit vaikutukset aivoihin altistavat traumoille.

Jussi Puljula, Olli Savola, Matti Hillbom

Kaksin käsin viinaa, mikä mieltä piinaa?

- Yleisin kerralla juotu alkoholimäärä Suomessa on yksi annos, mutta myös humalajuominen on yleistä. Humalajuominen liittyy alkoholiriippuvuuteen ja muihin mielenterveyden häiriöihin.

Mauri Aalto, Antti Koivukangas

Kallonsisäisten kasvainten esiintyvyys

Kallonsisäiset kasvaimet ovat erittäin huonoennusteisia, mutta toisaalta harvan kasvaintyypin altistavista tekijöistä tiedetään yhtä vähän. Ilmaantuvuuslukujen kuvataan usein olevan jatkuvassa kasvussa. On kuitenkin syytä arvioida, onko ilmaantuvuuden kasvu todellista vai liittyykö tämä vain kasvainten parempaan diagnostiikkaan ja raportointiin. Kallonsisäiset kasvaimet ovat hyvin epäyhtenäinen kasvainryhmä, joka kuuluu kymmenen yleisimmän kasvaintyypin joukkoon. Väitöskirja käsitteli kolmea kallonsisäistä kasvaintyyppiä: glioomia, aivokalvokasvaimia sekä kuulohermokasvaimia.

Suvi Larjavaara

Miniperfuusio - sydän-keuhkokoneen uusi sovellus

Suurin osa sydänleikkauksista toteutetaan sydän-keuhkokoneen avulla. Sen haittavaikutuksia ovat veren laimeneminen, yleistyneen tulehdusreaktion ja veren hyytymisjärjestelmän aktivoituminen sekä mikroembolisaatio eli pienten verihyytymien ja ilmakuplien kulkeutuminen verenkiertoon. Haittavaikutukset ovat usein lieviä ja ohimeneviä, mutta ne voivat aiheuttaa elinvaurioita ja pitkittää leikkauksesta toipumista. Aivoverenkierron mikroembolisaatiota pidetään osatekijänä sydänleikkauksen jälkeen ilmeneviin älyllisten toimintojen ja muistin häiriöihin. Näitä ns. kognitiivisia häiriöitä on osoitettu esiintyvän noin puolella potilaista heti sydänleikkauksen jälkeen ja yli kolmasosalla vielä viiden vuoden kuluttua. Sydänleikkauksen jälkeen ilmenevät mahasuolikanavan elinvauriot ovat harvinaisia, ja niiden syntymekanismit ovat huonosti tunnettuja. Miniperfuusiotekniikka on sydän-keuhkokoneen sovellus, jossa potilaan veren aktivoitumista ja mikroembolisaatiota oletetaan tapahtuvan tavanomaista sydänkeuhkokonetta vähemmän.

Riikka Rimpiläinen

Levosimendaanin käyttöaiheiden laajentaminen

Sydämen vajaatoiminta on länsimaissa yli 65-vuotiaiden yleisin sairaalahoidon syy ja sen ilmaantuvuus jatkaa edelleen kasvuaan. Vanhusten määrä lisääntyy ja heillä laajan muun kuin sydänkirurgian on arvioitu lisääntyvän 25 % seuraavan 10-20 vuoden aikana. Sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden kuolleisuus laajassa ei-sydänkirurgiassa on kaksinkertainen verrattuna potilaisiin yleensä tai sepelvaltimotautia sairastaviin potilaisiin. Lisäksi sairaalaan takaisin joutumisen riski on huomattavasti kohonnut. Yritykset vähentää näitä haittatapahtumia eivät ole olleet tuloksekkaita.

Heli Leppikangas

Aivosairaus liuotinaineille altistuneilla

Työperäisen liuotinaineaivosairauden esiintyvyys on parinkymmenen viime vuoden aikana selvästi vähentynyt, mutta uusia tapauksia todetaan edelleen vuosittain. Väitöskirjassa on selvitetty liuotinaineaivosairauden ilmaantuvuutta vuosina 1995-2007. Tutkimusaineistona olivat kaikki 128 Työterveyslaitoksella vuosina 1995-2007 diagnosoidut liuotinaineaivosairaustapaukset. Kliiniset ja altistumistiedot kerättiin potilasasiakirjoista. Työllisten lukumäärä perustuu Tilastokeskuksen tilastoihin ja liuotinaineille työssään altistuvien työntekijöiden lukumäärä FINJEM-tietokantaan.

Petra Keski-Säntti

Paikalliset välittäjäaineet sydämen supistusvoiman säätelyssä

Sydämen tärkein tehtävä on pumpata riittävästi verta elimistön aineenvaihdunnan tarpeita varten. Sydämen supistusvoiman säätelyyn osallistuvat useat tekijät, kuten hormonit, tahdosta riippumattoman hermoston aktiivisuus, verisuonten supistustila sekä veritilavuus. Näiden mekanismien lisäksi supistuvuuden säätelyyn osallistuvat useat paikallisesti vaikuttavat välittäjäaineet. Solunsisäisiä viestinvälitysmekanismeja, jotka osallistuvat näiden välittäjäaineiden vaikutusten muodostumiseen, ei kuitenkaan vielä täysin tunneta.

Anna-Maria Kubin

Rintojen pienennysleikkauksen vaikuttavuus

Ylisuurten rintojen koko ja paino aiheuttaa niska-hartiaseudun oireistoa, päänsärkyä ja selkäkipua sekä hankaloittaa tavallista liikkumista tai liikunnan harrastamista. Usein pitkään jatkuneeseen kipuoireistoon liittyy huomattavaa psyykkistä rasitetta kuten masennusta, ahdistusta ja itsetunnon alentumaa. Ylisuuret rinnat voivat aiheuttaa myös hankaluuksia ja esteitä sosiaalisessa ja intiimissä kanssakäymisessä. Kokonaisuutena elämänlaatua heikentävä vaikutus on huomattava.

Kai Saariniemi

IL-1-geeniperheen geneettinen vaihtelu ja diabetes

Interleukiini 1 (IL-1) -sytokiiniperhe on voimakas tulehdusvasteen laukaisija ja säätelijä, joka sisältää luonnollisen tulehdusreaktiota rajoittavan IL-1-reseptorin antagonistin (IL-1Ra) ja on siten merkittävä tekijä useissa eri sairauksissa sekä fysiologisissa tilanteissa. IL-1-proteiinit vaikuttavat sokeriaineenvaihduntaan useilla eri tasoilla ja tulehdusreaktiota voimistavat IL-1-sytokiinit kiihdyttävät verisuonten vauriomekanismeja sekä epäedullisia aineenvaihdunnan säätelymekanismeja edeltäen diabeteksen kehittymistä.

Kari Luotola

Kohtauksittainen ahmintahäiriö on yleinen syömishäiriö

- Kohtauksittaisesta ahmintahäiriöstä kärsii noin 2-3 % väestöstä. Yleisyydestään huolimatta se tunnetaan vielä huonosti.

Nina Pyökäri, Sinikka Luutonen, Simo Saarijärvi

Paljastavatko rekisteritiedot miten lonkkamurtuman hoitosuositukset toteutuvat?

- Perfect-hankkeessa on luotu rekisteritietoihin perustuvia osoittimia mm. lonkkamurtuman hoidon ja kustannusten seurantaan.

Reijo Sund, Raija Sipilä, Antti Malmivaara, Jari Forsström, Eeva Ketola, Tiina Huusko

Tyytyväisyys erikoislääkärikoulutukseen vaihtelee
Naiset ja nuoret kriittisempiä

Suurin osa suomalaisista lääkäreistä suorittaa jatkokoulutuksena erikoislääkärin tutkinnon. Terveyspalvelujärjestelmän muutokset ja haasteet heijastuvat koulutukseen. Koulutuksen laatuun on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vuosina 1977-2006 perustutkinnon suorittaneiden lääkärien arvioita omasta erikoislääkärikoulutuksestaan.

Tiina Aine, Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Santero Kujala, Irma Virjo, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Oikaisu: Kenen on vastuu ja kuka voi vaikuttaa mielenterveysongelmiin?

Lääkärilehdessä 18/2011 s. 1487-92 julkaistussa terveydenhuoltoartikkelissa "Kenen on vastuu ja kuka voi vaikuttaa mielenterveysongelmiin?" on virhe taulukon 2 sarakkeiden otsikoinnissa. Taulukossa esitellään Suupohjan väestön näkemykset siitä, kenelle kuuluu vastuu mielenterveysongelmaisen ihmisen hyvinvoinnista.

Kirsti Kähärä, Juhani Grönlund, Kari Mattila