Ajoissa apua lasten käytöshäiriöihin
Uhmaiät, lyhytkestoiset käytösoireet ja rajojen kokeilu kuuluvat lapsen kehitykseen, voimakas ja pitkäkestoinen väkivaltainen tai epäsosiaalinen käyttäytyminen eivät.
Erilaisia käytöshäiriöitä esiintyy 3–8 %:lla lapsista, pojilla enemmän kuin tytöillä, kirjoittavat Anita Puustjärvi ja Leena Repokari Lääkärilehdessä nyt julkaistavassa katsauksessa. Oireita voivat olla kiusaaminen, tappeleminen, raivokohtaukset, tottelemattomuus, töykeys, yhteistyökyvyttömyys ja auktoriteetin vastustaminen.
Käytöshäiriön taustalla on usein neuropsykiatrisia ongelmia, traumakokemuksia tai masennusta. Osalla suunnitelmallisesti aggressiivisista lapsista ilmenee poikkeavuutta mielihyväjärjestelmän toiminnassa ja niukkaa reagointia stressiin ja rangaistuksiin. Riskitekijöitä ovat myös erilaiset perhetilanteen, vanhemmuuden ja kasvatuksen ongelmat, kuten laiminlyönti ja negatiivinen perheensisäinen vuorovaikutus.
Usein käytösoireet lieventyvät, kun tunteiden ja käyttäytymisen säätelyn taidot vahvistuvat. Noin 30–40 % käytöshäiriöisistä nuorista täyttää kuitenkin aikuisiässä antisosiaalisen persoonallisuushäiriön diagnostiset kriteerit. Riski näyttää olevan sitä suurempi, mitä varhemmin oireilu alkaa ja mitä voimakkaampaa se on. Ennusteeseen voidaan vaikuttaa sitä paremmin, mitä aiemmin tukea ja hoitoa tarjotaan.
Käytöshäiriön hoidossa voidaan käyttää erilaisia tunteiden ja käyttäytymisen hallintaa opettavia menetelmiä sekä joskus lääkkeitä. Lapsi hyötyy selvistä säännöistä ja toivotun käyttäytymisen huomaamisesta. Rangaistusperusteinen kasvatus sen sijaan voi provosoida oireilua. Lapsen ei ole tarkoitus oppia välttämään rangaistusta, vaan omaksua parempia selviytymiskeinoja.
Lähde: Puustjärvi A, Repokari L. Lasten käytöshäiriöihin tulee puuttua ajoissa. Suom Lääkäril 2017;72:1364–67.
Kuva: Fotolia
Artikkeli julkaistaan Lääkärilehdessä 21/2017.
