Akuutin haimatulehduksen ilmaantuvuus Suomessa on parissa vuosikymmenessä kasvanut nopeasti. Syynä lienee lisääntynyt alkoholin käyttö, sillä alkoholi aiheuttaa Suomessa noin 70 % akuuteista haimatulehduksista. Toiseksi yleisin syy on sappikivitauti, kirjoittavat apulaisprofessori Johanna Laukkarinen ym. Lääkärilehdessä.

Akuutti haimatulehdus aiheuttaa tyypillisesti äkillisen, selkään säteilevän vannemaisen ylävatsakivun, johon liittyy pahoinvointia ja oksentelua. Toisaalta jopa kymmenesosa potilaista on kivuttomia. Kliiniset löydökset ovat epäspesifisiä, joten erotusdiagnostiikassa on pidettävä mielessä kaikki ylävatsakivun aiheuttajat.

Jos tyypillisten kliinisen kuvan lisäksi seerumin amylaasi- tai lipaasiaktiivisuus on yli kolminkertainen normaalin ylärajaan verrattuna, kuvantamistutkimuksia ei tarvita. Mikäli diagnoosi on epävarma, kliinisesti epäillään vaikeaa haimatulehdusta tai potilaan kliininen tila huononee, tulee jo alkuvaiheessa tehdä tietokonetomografia.

Jotta hoito voitaisiin optimoida, olisi pystyttävä mahdollisimman varhain tunnistamaan ne potilaat, joille on kehittymässä vaikea haimatulehdus. Siksi vaikeusastetta on tärkeää arvioida jo alkuvaiheessa. Laboratoriokokeista CRP:n ennustearvo on paras. Vaikea tautimuoto on vakava systeemisairaus eri elinjärjestelmiin kohdistuvine komplikaatioineen.

Akuuttia haimatulehdusta epäiltäessä potilas tulee lähettää kirurgiseen yksikköön. Valtaosa lievää haimatulehdusta sairastavista potilaista paranee muutamassa päivässä konservatiivisella hoidolla. Sen kulmakivi on nopea ja tehokas nestehoito, ja lisäksi tarvitaan kivunhoitoa ja protonipumpun estäjälääkitys haavaumien ehkäisemiseksi. Antibioottiprofylaksiaa tai probiootteja ei suositella. Kajoavaa hoitoa tarvitaan yleensä sappiteihin liittyvän syyn saneeraamiseen.

Haimatulehduksen akuutin vaiheen hoito on tehostunut niin, että ilmaantuvuuden lisääntymisestä huolimatta tautiin liittyvä lyhyen aikavälin kuolleisuus on vähentynyt. Alkoholin aiheuttama haimatulehdus uusiutuu jopa puolella potilaista, ja pitkän aikavälin kuolleisuus siihen on työikäisillä yli viisinkertainen normaaliväestön kuolleisuuteen nähden.

Lähde: Laukkarinen J, Karjula H, Puolakkainen P. Akuutin haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 2018;73:2184–9.

Artikkeli julkaistaan Lääkärilehdessä 39/2018.

Kuva: Fotolia