Puheen sujumattomuus ei näyttäisi olevan pelkästään puheen liikesäätelyn ongelma, vaan todennäköisesti osa laajempaa aivojen toiminnan poikkeavuutta.

Änkyttävien lasten aivotoiminta osoittaa poikkeavuuksia tarkkaavuudessa ja itsesäätelyssä. Nämä havainnot teki Johanna Piispala väitöstutkimuksessaan.

Alakouluikäisten, 6–10-vuotiaiden änkyttävien lasten aivojen sähköistä toimintaa mitattiin elektroenkefalografialla ja herätevastemittauksilla. Verrokkihenkilöinä oli samanikäisiä lapsia, jotka eivät änkyttäneet.

Näköärsykkeen käsittely hidastunutta

Änkyttävien lasten aivojen sähköinen toiminta ilmensi merkittäviä eroja tarkkaavuudessa ja itsesäätelyssä, vaikka heillä ei ollut todettua tarkkaavuushäiriötä tai muuta neurologista häiriötä änkytyksen ohella.

Änkyttävillä lapsilla näköärsykkeen käsittely ja luokittelu oli hidastunutta. Oikean reaktion valinta myös vaati laajempien aivoalueiden aktivointia kuin verrokeilla. Toisaalta tarkkaavuuden säätely tehtävien välillä oli poikkeavaa, sillä änkyttävät lapset ylläpitivät aivojen näköalueen aktiivisuutta tarpeettomasti lepotilankin aikana.

Tarkkaavuushäiriön oireiden seulonta tarpeen

Puhehäiriö voi aiheuttaa merkittävää ahdistuneisuutta ja heikentää koulumenestystä ja elämänlaatua. Osalla änkyttävistä lapsista esiintyy samaan aikaan ongelmia itsesäätelyssä ja tarkkaavuudessa.

He voivat olla motorisesti yliaktiivisia, herkästi turhautuvia ja impulsiivisia. Nämä oireet voivat pahentaa puhehäiriötä, mutta ne voivat myös edustaa samaa aivojen toiminnan häiriötä kuin änkytys.

Tulevaisuudessa änkytyksen tutkimukseen on syytä yhdistää tarkkaavuushäiriön oireiden seulonta, jotta tarvittava hoito ja tukitoimet voitaisiin aloittaa varhain.

Osalla änkyttäviä lapsia puheterapian yhdistäminen neuropsykologiseen kuntoutukseen voisi edesauttaa sekä puhehäiriön hoitoa että koulusuoriutumista.

Tarkempi tieto änkytykseen liittyvistä aivojen toiminnan poikkeavuuksista luo pohjaa uusille hoitokeinoille kuten aivojen muokkautuvuutta hyödyntävän sarjamagneettistimulaation käytölle.

LL Johanna Piispalan väitöskirja Atypical electrical brain activity related to attention and inhibitory control in children who stutter tarkastetaan 1.2.2019 Oulun yliopistossa.

Kuva: Panthermedia