Avoin dialogi parantaa vaikeiden mielenterveysongelmien hoitotulosta
Potilaan ja läheisten tarpeet huomioon ottava dialoginen hoito on yhteydessä muuta psykoosin hoitoa parempaan hoitotulokseen.
Standardihoitoa saaneista ensipsykoosipotilaista puolet oli 19 vuoden jälkeen edelleen hoidon piirissä, yli 80 prosenttia käytti psykoosilääkettä ja yli 60 prosenttia sai työkyvyttömyystukia, kun dialogisesti hoidetuista vain 30 prosenttia sai seurannan lopussa mielenterveyshoitoa ja työkyvyttömyystukia. Myös sairauskuolleisuus oli dialogista hoitoa saanneilla pienempää. Itsemurhien määrissä ei ollut eroja. Nämä havainnot teki PsM Tomi Bergström väitöstutkimuksessaan Jyväskylän yliopistossa.
Vaikka dialoginen hoito oli yhteydessä parempaan hoitotulokseen, eivät potilaat itse korostaneet sen merkitystä. Heidän kertomuksissaan kriisi ja sen ratkaisut liittyivät erilaisiin elämäntapahtumiin.
– Ajattelen, että ihmisten omia kokemuksia arvostava ja yli organisaatiorajojen ulottuva verkostotyö auttaa ymmärtämään ja ratkaisemaan niitä asioita, jotka psykoosiksi tulkitun hankalan tilanteen taustalla vaikuttavat. Koska kriisi ei useimmilla pitkittynyt, mielenterveysongelmat tai näiden hoitokaan eivät muodostuneet osaksi identiteettiä, Bergström toteaa tiedotteessa.
Hän muistuttaa, että lisää tutkimusnäyttöä hoitomallin vaikuttavuudesta tarvitaan. Lupaavia tuloksia on jo saatu useissa maissa.
Mallissa kriisiin vastataan välittömästi
Tutkimus on osa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen vuodesta 1987 jatkunutta yhteistyöprojektia. Projektista on valmistunut aiemmin neljä väitöskirjaa ja kymmeniä tutkimusraportteja kansainvälisiin tieteellisiin julkaisuihin. Seurantatutkimuksen yhteistyöosapuolena oli Oulun yliopiston psykiatrian laitos.
Tutkimuksessa hyödynnettiin valtakunnallisia rekisteriaineistoja ja potilaiden omia kertomuksia. Tietoja kerättiin kaikilta Länsi-Lapissa ensipsykoosin vuoksi 1990-luvulla hoidossa olleilta. Alueen mielenterveyshoito oli tuolloin organisoitu avoimen dialogin hoitomallin mukaan.
Mallissa kriisiin vastataan välittömästi, hoito viedään ihmisten kotiin ja perhe kutsutaan hoidon osapuoleksi. Hoito ei kohdistu ensisijaisesti oireisiin, vaan asianomaisten elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen jaettujen tulkinta- ja päätöksentekoprosessien kautta.
Tutkimuksen vertailuryhmä muodostettiin kaikista tutkimusalueen ulkopuolella 19–20 vuotta aiemmin ensipsykoosin vuoksi Suomessa hoidetuista potilaista.
PsM Tomi Bergströmin väitöskirja Life after integrated and dialogical treatment of first-episode psychosis: long-term outcomes at the group and individual level tarkastetaan 19. syyskuuta verkkovälitteisenä.
