Delta-variantin levitessä sairaalaepidemian vaara on olemassa
Ennen riittävää rokotekattavuutta terveydenhuollossa on oltava varuillaan, arvioi Kanta-Hämeen sairaalaepidemian kokenut Iivo Hetemäki.
Viime toukokuinen koronaviruksen delta-variantin aiheuttama Kanta-Hämeen sairaalaepidemia opetti paljon. Opit on nyt julkaistu tuoreessa tapaustutkimuksessa Eurosurveillance-lehdessä (Hetemäki I ym. Eurosurveillance 29.7.2021).
Artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, immunologian tutkija ja Kanta-Hämeen keskussairaalassa sisätauteihin erikoistuva lääkäri Iivo Hetemäki varoittaa terveydenhuollon toimijoita. Koronaviruksen neljäs aalto voi tuoda tullessaan lisää sairaalaepidemioita.
– Emme ole vielä saavuttaneet riittävää rokotekattavuutta. Sairaaloissa on oltava varuillaan, jotta pystymme suojaamaan haavoittuvassa asemassa olevia, hän sanoo.
Kanta-Hämeessä toukokuussa riehuneessa sairaalaepidemiassa sairastui 58 potilasta ja 45 terveydenhuollon työntekijää. 18 potilasta kuoli.
– Jo siinä vaiheessa, kun variantista ei vielä ollut sekvensointitietoa, meillä oli vahva vaikutelma, että nyt työskennellään tartuttavamman variantin kanssa kuin ennen. Jatkoinfektioita tuli aiempaa pienemmistä altistuksista, Hetemäki kertoo.
FFP2-suojaimet käyttöön koronapotilaiden hoidossa
Tartuntoja tuli hoitohenkilökunnan jäsenille, jotka olivat käyttäneet kaikissa potilaskontakteissa kirurgista suu-nenäsuojusta. Todennäköisesti epidemia sai alkunsa, kun virus tarttui eristyksissä hoidetusta koronapotilaasta kirurgista maskia tai muuta asianmukaista suojavarustusta käyttäneeseen hoitohenkilökunnan jäseneen. Hänen kauttaan se lienee levinnyt muualle sairaalaan.
– Siirryimme jo varhaisessa vaiheessa suosittelemaan, että kaikkia todettuja koronapotilaita sekä karanteeniin asetettuja ja oireilemaan alkaneita potilaita hoidetaan FFP2-tason hengityssuojaimia käyttäen, Hetemäki kertoo.
Myös valtakunnallisia ohjeita muutettiin pian samansuuntaisiksi.
Joka kymmenes rokotettu sairastui
Osastolla, jonne epidemia iski pahimmin, noin 10 prosenttia tuplarokotetusta henkilökunnasta sai tartunnan.
– Tämä on aika lailla myöhemmin julkaistun kansainvälisen rokotetehodatan mukaista, Hetemäki kertoo.
Osa oireisista tuplarokotetusta aiheutti jatkotartuntoja, mutta osa ei. Jatkotartuntojen epäsymmetrinen jakautuminen näyttää Hetemäen mukaan noudattavan samanlaista kaavaa kuin muutenkin koronaviruksen tartuttamisessa on havaittu.
– Emme saaneet hyvää vastausta siihen, missä määrin kaksi kertaa rokotettu ja oireeton voi aiheuttaa jatkotartuntoja.
Sairastuneiden joukossa oli potilaita, jotka eivät olleet poistuneet huoneestaan ja joita hoiti tuplarokotettu henkilökunta. Tämä viittasi siihen, että henkilökunnan joukossa oli oireettomia tartuttajia ja henkilökunnalle tehtiin seulontatestit. Heidän joukostaan löytyi oireettomia PCR-positiivisia kahdesti rokotettuja henkilöitä.
Tunnistetuista kahdesti rokotetuista oireettomista henkilökunnan jäsenistä ei havaittu jatkotartuntoja, mutta toisaalta Hetemäki arvioi, että kaikkia tartunnan saaneita ei pystytty seulonnalla tunnistamaan.
Yksi menehtyneistä oli saanut kaksi rokotetta ja useat yhden rokotteen. Myös rokottamattomia oli joukossa.
– Sairaalaepidemian potilaista on hankala tehdä johtopäätöksiä rokotteista ja niiden tehosta, koska valtaosa potilaista oli saanut vasta yhden rokotteen, he olivat sairaita ja iäkkäitä, ja sattumalla oli iso merkitys siihen, kuka sairastui.
Hetemäelle sairaalaepidemia oli henkilökohtaisestikin rankka kokemus. Hän oli ollut juuri edellisen viikon osastosijoituksessa yhdellä osastoista, joilla epidemia pääsi leviämään.
– Olin hoitanut monta sittemmin infektion saaneista ja menehtyneistä potilaista, hän kertoo.