Geenit vaikuttavat suurten ikäluokkien alkoholinkäyttöön
Sotien jälkeen syntyneet kuluttivat selvästi enemmän alkoholia kuin aiemmin syntyneet suomalaiset.
Suomalaiseen kaksosaineistoon perustuvassa seurantatutkimuksessa havaittiin ikäluokkien välillä selviä eroja alkoholin käytössä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksessa havaittiin, että yksilöiden väliset geneettiset erot heijastuvat suurten ikäluokkien alkoholinkäyttöön vahvemmin kuin ennen sotia syntyneillä. Sotien jälkeen syntyneet kuluttivat selvästi enemmän alkoholia kuin ennen sotia syntyneet.
Syntymäikäluokkien välisiä eroja selvitettiin yli 26 000 ennen vuotta 1958 syntyneen kaksosen aineistossa. Tutkimus perustuu kaksosille vuosina 1975, 1981, 1990 ja 2011 tehtyihin terveyskyselyihin. Geneettisten tekijöiden osuutta alkoholinkäytössä keskimäärin 60 vuoden iässä verrattiin vuosisadan alussa syntyneiden ja sodan jälkeen syntyneiden välillä.
– Sotien jälkeen syntyneet miehet ja naiset kuluttivat selvästi enemmän alkoholia kuin aiemmin syntyneet, ja heidän juomisensa lisääntyi ikääntymisen myötä. Aiemmin syntyneillä suunta oli sen sijaan päinvastainen. Lisäksi raittius oli huomattavasti yleisempää ennen sotia syntyneillä, tohtorikoulutettava Suvi Virtanen kertoo tiedotteessa.
Tutkijat selvittivät myös miten ympäristötekijät ja yksilöiden väliset geneettiset erot selittivät alkoholinkäyttöä vertailemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia. Ympäristötekijät selittivät raittiutta ennen sotia syntyneillä, kun sotien jälkeen perinnölliset syyt nousivat selvemmin esille.
Tutkimusta johtanut akatemiatutkija Antti Latvalan mukaan tulokset viittaavat suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin viime vuosikymmeninä.
– Alkoholin saatavuus on helpottunut huomattavasti, ja alkoholiin liittyvät kulttuuriset ja sosiaaliset normit ovat lieventyneet. Kun ympäristö ei kontrolloi tiukasti käyttäytymistä, ihmisten välisten geneettisten erojen merkitys korostuu.
Samansuuntaisia tuloksia ympäristön vaikutuksesta perinnöllisten tekijöiden roolia muokkaavana tekijänä on saatu aiemminkin. Latvalan mukaan aiemmat tutkimukset eivät kuitenkaan ole tarkastelleet sitä, miten alkoholikulttuurin pitkän aikavälin muutokset heijastuvat perimän rooliin alkoholinkäytön taustalla.
Lähde: Virtanen S, Kaprio J, Viken R, Rose R, Latvala A. Birth cohort effects on the quantity and heritability of alcohol consumption in adulthood: A Finnish longitudinal twin study. Addiction. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/add.14533
Kuva: Panthermedia