LL Kristiina Vuolukan väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kahden kohdennetun sädehoitomuodon tehoa ja haittoja paikallista eturauhassyöpää sairastavilla potilailla.

Robottitekniikkaa hyödyntävän stereotaktisen sädehoidon tulokset paikallisessa eturauhassyövässä vaikuttavat lupaavilta ja haitat vähäisiltä kahden vuoden seurannassa. Myös 1990-luvun lopulta alkaen käytössä ollut matala-annosnopeuksinen brakyterapia (LDR-BT) on tehokasta ja turvallista paikallisen eturauhassyövän primäärihoidossa.

Hoidon valintaa ohjaa käsitys haitoista

Sädehoitomuotoja on tätä nykyä tarjolla lukuisia erilaisia, mutta niiden keskinäisestä paremmuudesta paikallisen eturauhassyövän hoidossa tehon ja mahdollisten haittojen suhteen ei ole täyttä yksimielisyyttä. Koska kaikkien primäärihoitojen teho on hyvä, hoidon valintaa ohjaakin usein käsitys eri hoitomuotojen mahdollisista akuuteista ja pitkäaikaishaitoista.

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) aloitti eturauhassyövän LDR-BT-hoidot ensimmäisenä Suomessa vuonna 1999. Sittemmin tällä menetelmällä on KYS:ssä hoidettu yli 800 paikallista eturauhassyöpää sairastanutta potilasta. Radioaktiivisten jodijyvien avulla annettava LDR-BT-hoito tehdään nukutuksessa kertatoimenpiteenä. LDR-BT:n käyttö Suomessa on käytännössä päättynyt. Muualla hoitoa käytetään yhä.

Pohjoismaiden ensimmäinen ja edelleen ainoa robottisädehoitolaite otettiin käyttöön KYS:ssä vuonna 2012. Sen avulla toteutetaan stereotaktista sädehoitoa (SBRT) ja paikallinen eturauhassyöpä on sen tärkeimpiä käyttöaiheita. Hoitokertoja tarvitaan yleensä vain muutama ja hoidon kokonaiskesto on tavallisesti alle kaksi viikkoa. Vuoden 2020 loppuun mennessä KYS:ssä oli tällä menetelmällä hoidettu liki 1 200 eturauhassyöpäpotilasta.

Potilasaineisto kahdesta kohortista

Vuolukan väitöstutkimuksessa potilasaineisto koostui kahdesta potilaskohortista. Niistä varhaisempi sisältää KYS:ssä vuosina 1999–2008 LDR-BT:n saaneet kuopiolaispotilaat. Näistä 241 potilaasta 94,2 prosenttia kuului matalan tai kohtalaisen riskin ryhmään. Seuranta-aika oli hyvin pitkä, keskimäärin yli 11 vuotta. Tutkimus osoittaa, että LDR-BT on tehokas paikallisen eturauhassyövän hoitomuoto tässä potilasjoukossa ja hoidon vasteet säilyvät hyvinä pitkään. Tutkimus vahvistaa myös käsitystä LDR-BT:n turvallisuudesta, sillä 90 prosenttia potilaista välttyi vaikeilta virtsatiehaitoilta. Sekundaarisyöpien määrä vastasi suomalaisten miesten ikävakioitua syöpäilmaantuvuutta ja mahdollisia sädehoidon aiheuttamia sekundaarisyöpiä ilmeni vain neljä.

Tuoreempi potilaskohortti sisältää KYS:ssä vuosina 2012–2015 SBRT:n saaneet potilaat. Näistä 218 potilaasta 49,1 prosenttia kuului matalan tai kohtalaisen riskin ryhmään. Hoidosta ei aiheutunut vaikeita akuutteja haittoja. Hieman alle kahden vuoden mediaaniseurannassa vaikeita virtsatie-, peräsuoli- tai infektiohaittoja nähtiin kutakin vain alle kahdella prosentilla potilaista. Hoidon teho oli hyvä. 5,3 vuoden mediaaniseurannassa kaikki matalan riskin potilaat olivat elossa, eikä sairaus ollut edennyt. Sama tilanne oli 87,5 prosentilla kohtalaisen ja 80 prosentilla korkean riskin potilaista. Kaikkiaan potilaista oli elossa vielä 91,5 prosenttia. Seurannan aikana vain kaksi korkean riskin potilasta kuoli eturauhassyöpään.

LDR-BT:stä vain vähän pitkän seuranta-ajan tuloksia

Tulokset ovat tieteellisesti merkittäviä molempien hoitomuotojen osalta. Vaikka LDR-BT:n käyttö Suomessa on käytännössä päättynyt, muualla se on edelleen suosittu hoitomuoto. Länsimaisilla potilailla LDR-BT:hen liittyvä kokonaiselossaoloajan ennuste diagnoosivaiheessa on hyvin pitkä, mutta yli kymmenen vuoden seurantatuloksia sen tehosta ja etenkin haitoista on julkaistu hyvin vähän. Modernia sädehoitotekniikkaa edustava SBRT on maailmalla pääasiassa vasta tutkimuksellisessa käytössä matalan ja kohtalaisen riskin potilailla. Vuolukan väitöstutkimus tuo lisätietoa menetelmän haitoista ja tehosta etenkin korkean uusimisriskin potilailla.

Vuosittain 5 000 suomalaismiestä sairastuu

Vuosittain noin 5 000 suomalaismiestä sairastuu eturauhassyöpään. Suomessa sairastuneiden keski-ikä on 70 vuotta. Valtaosalla potilaista tauti on diagnoosivaiheessa paikallinen ja osalle syöpädiagnoosi ja hoito jopa tarpeettomia. Syöpäkuolemien aiheuttajana eturauhassyöpä on silti miehillä toiseksi yleisin.

Diagnoosivaiheessa eturauhassyöpä jaetaan verestä mitattavan PSA-arvon, taudin kasvutavan ja eturauhasen tunnustelulöydöksen perustella matalan, kohtalaisen ja korkean riskin ryhmiin. Paikallisen eturauhassyövän hoitoon on useita menetelmiä: aktiivinen seuranta ilman varsinaista kajoavaa hoitoa, leikkaus ja sädehoito. Hoitotavasta riippumatta matalan ja kohtalaisen riskin potilaiden ennuste on hyvä.

Lääketieteen lisensiaatti Kristiina Vuolukan väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 12. helmikuuta.