1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Kollegan harvinainen aivosairaus
Uutiset

Kollegan harvinainen aivosairaus

Nuori lääkäri eli huonoennusteisen harvinaisen sairautensa kanssa täyttä elämää yli kymmenen vuotta.

Kollegan harvinainen aivosairaus Kuva 1 / 1

Gliomatosis cerebri (GC) on harvinainen pahanlaatuisen gliooman muoto, joka vaurioittaa vähintään kolmea eri aivolohkoa.

Taudin erotusdiagnostiikka on vaikeaa, ja sairaus jää usein alkuun tunnistamatta. Ennuste on huono: mediaani elinikä diagnoosin jälkeen on vain yhdeksän kuukautta.

Näin kuvaavat potilaansa sairautta häntä hoitaneet lääkärit Lääkärilehden artikkelissaan – yhdessä potilaan kanssa.

Potilas, nuori lääkäri, eli kuitenkin sairautensa kanssa täyttä elämää yli kymmenen vuotta. Sinä aikana taudinkulku ehti useaan otteeseen yllättää heidät kaikki.

– Tapaus on opettanut paljon diagnostiikasta, kollegiaalisuudesta, ihmisistä ja elämästä.

Lue myös

– Mitä tapauksesta voi oppia? Ainakin sen, että vaikkei parantavaa hoitoa olekaan tarjolla, niin lohduttomasta diagnoosista huolimatta potilas voi saada yksilöllisesti suunnitellulla hoidolla paljon hyviä vuosia. Ja että toivoa kannattaa pitää yllä, sillä pieniä ihmeitä tapahtuu.

Lähde: Penttilä E, Vanninen R, Voutilainen L, Rauramaa T, Immonen A, Kantanen A-M. Kollegan harvinainen aivosairaus. Suom Lääkäril 2018;73:2711–5.

Artikkeli julkaistaan Lääkärilehdessä 46/2018.

Kirjoittajat
Suvi Sariola

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Koronapandemia on vaikuttanut valiokuntatyöhön

Läsnäolo etäkokouksissa on ollut kiitettävää.

Ajassa
Koronarokotukset viivästyvät

Viivästystä tulisi joitakin viikkoja, arvioi Mia Kontio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Tieteessä
Lasten epilepsiat – laaja sairauksien kirjo

Etiologiat, taudinkuva ja ennuste vaihtelevat.

Ajassa
Koronatapaukset vähentyneet selvästi

Myös sairaalahoidon tarve on vähentynyt.

Ajassa
Älylaastari varoittaa, jos potilaan tila heikkenee

VTT:llä kehitetty digitaalinen laastari voisi helpottaa ­potilaiden seurantaa osastoilla ja kotona.

Ajassa
Valtaosa suomalaisista suhtautuu elinluovutukseen myönteisesti

Elinluovutukseen on valmis 83 prosenttia kansalaisista.