Kuorolaululla voi olla samansuuntaisia kognitiivista toimintakykyä edistäviä vaikutuksia kuin soittoharrastuksella, ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta (Pentikäinen E ym. PLOS ONE 3.2.2021).

Ikääntyneiden kuorolaulajien kielellinen sujuvuus oli parempi kuin verrokkiryhmällä, jonka henkilöt eivät harrastaneet kuorolaulua. Kielellinen sujuvuus heijastelee parempaa kognitiivista joustavuutta.

– Tämä tukee tuloksia, joita on aiemmin saatu soittoharrastusten vaikutuksista ikääntyneiden kognitiiviseen toimintakykyyn ja antaa viitteitä siitä, että myös kuorolaululla voi olla ikääntyneiden kognitiivista toimintakykyä tukevia vaikutuksia. Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä siitä, kuinka erilaiset aktiviteetit voivat muokata kognitiota myös myöhemmällä iällä, tohtorikoulutettava Emmi Pentikäinen sanoo tiedotteessa.

Laulajat kokevat yhteenkuuluvuutta

Kyselyistä havaittiin myös, että yli kymmenen vuotta kuorolaulua harrastaneet kokivat suurempaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta kuin vähemmän aikaa harrastaneet ja ne, jotka eivät laulaneet kuorossa.

Tyytyväisimpiä yleiseen terveydentilaansa olivat alle kymmenen vuotta sitten kuorolaulun aloittaneet.

Pentikäisen mukaan kuorolaulu tarjoaa hyvän mahdollisuuden tukea ikääntyvien hyvinvointia.

Se on helppo toteuttaa, ja kustannukset ovat vähäisiä. Kuorolaulu vaatii monipuolista tiedonkäsittelyä, sillä siinä yhdistyvät monipuolisten aistiärsykkeiden prosessointi, äänen tuottamiseen ja säätelyyn liittyvä motorinen toiminta, kielellinen tuottaminen, melodioiden ja lyriikoiden opettelu ja muistaminen sekä kappaleiden herättämät tunnekokemukset.

Tutkimukseen osallistui 106 kuorolaulajaa

Tutkimus on osa pitkittäistutkimusta, jossa seurataan kuorolaulun pitkäaikaisvaikutuksia kognitioon sekä emotionaaliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Aineisto kerättiin syksyllä 2017 kyselylomakkeella sekä neuropsykologisten testien avulla. Kyselylomaketutkimukseen osallistui yhteensä 106 kuorolaulajaa ja 56 verrokkia. Kaikki osallistujat olivat vähintään 60-vuotiaita.