1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Masennuslääkkeen seksuaalinen haittavaikutus voi jatkua käytön jälkeenkin
Uutiset

Masennuslääkkeen seksuaalinen haittavaikutus voi jatkua käytön jälkeenkin

Pitkäaikaiset seksuaalihaitat ovat harvinaisia.

Masennuslääkkeen seksuaalinen haittavaikutus voi jatkua käytön jälkeenkin Kuva 1 / 1

Masennuspotilailla seksuaalisen toiminnan häiriöt ovat tavallisia, ja lisäksi masennuslääkkeet vähentävät usein seksuaalista halua ja aiheuttavat kiihottumis- ja orgasmivaikeuksia. Lääkkeiden haitat voivat lievittyä hoidon jatkuessa ja niiden on oletettu loppuvan, kun käyttö lopetetaan. On kuitenkin myös näyttöä tapauksista, joissa seksuaalihaitta on jatkunut sen jälkeenkin, kirjoittaa professori Esa Leinonen Lääkärilehdessä.

Pitkäaikaisten seksuaalihaittojen yleisyyttä tai kestoa ei tiedetä, mutta niiden oletetaan olevan harvinaisia. Elämänlaadun heikkeneminen voi kuitenkin olla huomattava. Tavallisimpia ovat genitaalialueen tunnottomuus tai vähentynyt tuntoherkkyys, seksuaalinen haluttomuus, erektiovaikeudet ja orgasmin saamisen vaikeutuminen tai orgasminaikainen mielihyvän puute. Pisin raportoitu kesto on ollut 18 vuotta. Useimmat potilaat ovat olleet miehiä.

Tutkimusten tulkintaa ja syy-seuraussuhteen arvioimista vaikeuttaa se, että depressioon liittyvät seksuaalisen toiminnan häiriöt ovat hyvin yleisiä.

Lue myös

Eniten seksuaalisia haittavaikutuksia on selektiivisillä serotoniinin takaisinoton estäjillä (SSRI) ja selektiivisellä serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjä (SNRI) venlafaksiinilla. Suurimmalla osalla potilaista haitat eivät jatku käytön loputtua. Käytön jälkeen jatkuvien seksuaalihäiriöiden mekanismia tai niitä ennustavia tekijöitä ei tunneta.

Lähde: Leinonen E. Voiko masennuslääkkeen aiheuttama seksuaalisen toiminnan häiriö jäädä pysyväksi? Suom Lääkäril 2018;73:2939–43.

Artikkeli julkaistaan Lääkärilehdessä 49/2018.

Kuva: Panthermedia

Kirjoittajat
Marianne Jansson

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Huoltovarmuus – mitä korona paljasti?

Suojavarusteitakin piti pandemiassa hankkia huutokaupalla ympäri maailmaa, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Tiedepääkirjoitus
Voiko kliininen ravintovalmiste jarruttaa muistisairauden etenemistä?

Ravitsemuksella on merkitystä Alzheimerin taudin ehkäisyssä ­ja hoidossa, sanoo Hilkka Soininen.

Ajassa
Koronarokotusjärjestystä täsmennetään

Rokotuksia voidaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti.

Kolumni
Älkää peljätkö

Valtaosa skitsofreniaa sairastavista on arkaa väkeä, kirjoittaa Hannu Lauerma.

Työssä
Herkkyys ja tarkkuus – kliinikon epäkäytännölliset työkalut

Herkkyys ja tarkkuus perustuvat ns. käänteisiin todennäköisyyksiin.

Tiedepääkirjoitus
Räätälöidyt rajoitustoimenpiteet hidastavat koronaviruksen leviämistä

COVID-19-epidemian leviämistä voi hidastaa näyttöön perustuva terveyspolitiikka, kirjoittavat Marjukka Mäkelä, Emmi Sarvikivi ja Tuija Leino.