Vuosittain yli 10 000 suomalaista sairastaa elämänsä ensimmäisen sairaalahoitoa vaativan aivoinfarktin, kirjoittavat Päivi Helmiö ym. Lääkärilehdessä nyt julkaistavassa katsauksessa. Noin 80 % aivoverenkiertohäiriöistä on iskeemisiä, ja on arvioitu, että 10–15 % infarkteista on seurausta sisemmän kaulavaltimon ahtauman aiheuttamasta tromboemboliasta.

Kaulavaltimoiden ateroskleroottiset muutokset ovat yleisiä. Ahtauman hoidon tavoitteena on estää aivoinfarkti. Kaikille potilaille suositellaan verihiutaleiden estäjää, statiinilääkitystä ja riskitekijöiden tehokasta hoitoa. Kaulavaltimotoimenpiteen riskit ja odotettavissa oleva hyöty on arvioitava yksilöllisesti.

Oireisille potilaille, joilla on yli 70 %:n ahtauma, suositellaan endarterektomiaa ja jos ahtauma on 50–69 %, sitä tulee harkita. Oireettomille potilaille leikkausta harkitaan, jos ahtauma on yli 60 %, elinajanennuste on yli 5 vuotta ja kuvantamislöydös viittaa suurentuneeseen infarktiriskiin.

Valikoiduissa tapauksissa voidaan tehdä suonensisäinen stenttaus. Oikea ajoitus ja huolellinen potilasvalinta lisäävät toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Aivoverenkiertohäiriötä epäiltäessä potilas tulee lähettää erikoissairaanhoitoon päivystyksellisesti, jos oireista on kulunut enintään 2 viikkoa, vaikka oireet olisivat jo täysin korjaantuneet. Jos oireista on kulunut yli 2 viikkoa, tehdään ajanvarauslähete

Ateroskleroottisen valtimoahtauman aiheuttamaan aivoverenkiertohäiriöön liittyy myös merkittävä uusiutumisriski (15–20 %), joka on suurimmillaan ensimmäisen viikon aikana infarktin tai TIA-kohtauksen jälkeen. Riskiä voidaan pienentää tehostamalla alkuvaiheen diagnostiikkaa ja lääkehoidon aloittamista.

Lähde: Päivi Helmiö P, Viljamaa J, Rautio R, Roine S. Milloin kaulavaltimoahtauman hoito on aiheellista? Suom Lääkäril 2019;74:1342–7.

Kuva: kirjoittajat

Artikkeli julkaistaan Lääkärilehdessä 21/2019