Vähintään 75 prosenttia vastanneista kaikissa ryhmissä piti skitsofreniaa ja autismia sairauksina, ja saman verran vastanneista ei pitänyt homoseksuaalisuutta ja surua sairauksina.

Kaikissa ryhmissä 50–75 prosenttia vastanneista luokitteli ADHD:n, anoreksian, bulimian, masennuksen, paniikkihäiriön, persoonallisuushäiriön ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön sairauksiksi. Saman verran vastanneista ei luokitellut sairauksiksi ennenaikaista siemensyöksyä, seksuaalista haluttomuutta ja transseksuaalisuutta.

Kaikkein eniten käsitykset hajosivat alkoholismin, huume- ja peliriippuvuuksien, sosiaalisten tilanteiden pelon, unettomuuden ja työuupumuksen osalta.

Psykiatrit olivat eniten taipuvaisia luokittelemaan esitetyt tilat sairauksiksi; seuraavina tulivat muut lääkärit, hoitajat, kansanedustajat ja maallikot.

– Toisin sanoen, mitä enemmän psykiatrista koulutusta, sitä todennäköisemmin tiloja pidettiin sairauksina. Ero psykiatrien ja maallikoiden välillä oli merkittävä, sanoo artikkelin vastaava kirjoittaja, Suomen Akatemian kliininen tutkija, dosentti Kari Tikkinen Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

Käsitykset kahdestakymmenestä mielenterveyteen liittyvästä tilasta

Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti suomalaisaineistolla tehdyssä tutkimuksessa viiden ihmisryhmän käsityksiä siitä, mitkä esitetyistä 20 mielenterveyteen liittyvästä tilasta ovat sairauksia ja mitkä eivät.

Osallistujilta kysyttiin, määrittelisivätkö he sairauksiksi ADHD:n, alkoholismin, anoreksian, autismin, bulimian, ennenaikaisen siemensyöksyn, homoseksuaalisuuden, huumeriippuvuuden, masennuksen, paniikkihäiriön, peliriippuvuuden, persoonallisuushäiriön, seksuaalisen haluttomuuden, skitsofrenian, sosiaalisten tilanteiden pelon, surun, transseksuaalisuuden, työuupumuksen, unettomuuden ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön.

Kysely lähetettiin 6 200 henkilölle, joista 3 000 oli Väestörekisteristä satunnaisesti valittuja suomalaisia. Kysely lähetettiin myös 1 500 lääkärille, joista osa oli psykiatreja ja osa muita lääkäreitä, 1 500 sairaanhoitajalle ja kaikille 200 kansanedustajalle. Kyselyyn vastasi 3 259 henkilöä.

Rajan vetäminen vaikeaa

Mielenterveyden häiriöiden ja psykiatristen sairauksien määrittely ei ole yksinkertaista. Käsitykset siitä, milloin kysymys on sairaudesta tai mielenterveyden häiriöstä ja milloin normaalista tunne-elämän vaihtelusta tai persoonallisuuspiirteistä, ovatkin vuosien mittaan muuttuneet paljon ja muuttuvat edelleen.

– On vaikea vetää täsmällistä rajaa siihen, missä käyttäytyminen muuttuu normaalista poikkeavaksi tai milloin mielenterveyden oireilua tulee kutsua sairaudeksi. Esimerkiksi suru ja ahdistuneisuus voivat olla normaali reaktio vaikeassa elämäntilanteessa, mutta niiden taustalla voi olla myös vakava masennus tai ahdistuneisuushäiriö, kertoo Tikkinen tiedotteen mukaan.

Kuva: Panthermedia