Lähes kaksi kolmasosaa HUS:n kyselyyn vastanneista sai neurokirurgisesta hoidosta pitkäkestoisen kivunlievityksen kasvojen kolmoishermosärkyyn. Kyselytutkimukseen osallistui 144 vuosina 2004–2014 HUS:n neurokirurgian klinikassa hoidettua potilasta.

Potilaista 90 prosenttia potilaista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä neurokirurgiseen hoitoon.

Neurokirurginen hoito voi lievittää kipuja merkittävästi, vaikka ei aina poistaisikaan niitä kokonaan.

– Tutkimuksen perusteella kolmoishermosärky heikentää selkeästi potilaiden elämänlaatua. Joskus kolmoishermosärkypotilaan kipu on niin kovaa, että se estää syömisen ja juomisen. Neurokirurginen konsultaatio on aiheellinen, mikäli lääkehoidosta huolimatta kipukohtaukset jatkuvat häiritsevinä, kertoo neurokirurgian osastonylilääkäri Leena Kivipelto tiedotteessa.

Kolmoishermosäryn kipukohtaus voi kestää muutamasta sekunnista kahteen minuuttiin. Kohtausten toistuminen vaihtelee yhdestä jopa satoihin kertoihin päivässä. Kipukohtauksia saattaa ilmetä päivittäin, viikoittain tai kuukausittain, ja ne voivat olla remissiossa jopa vuosia.

Kivipellon mukaan kipukohtaukset provosoituvat tyypillisesti kasvojen kevyestä kosketuksesta, puhumisesta, tuulesta, kylmästä, syömisestä, juomisesta tai hampaiden harjaamisesta. Ne saattavat ilmaantua itsestäänkin.

Mikrovaskulaarinen dekompressioleikkaus ensisijainen hoito

Kivipelto kertoo, että kolmoishermokivun neurokirurgisia hoitomenetelmiä ovat mikrovaskulaarinen dekompressioleikkaus (MVD) ja termokoagulaatio. MVD-leikkaus on ensisijainen hoitomuoto.

– Siinä hermojuurta painava verisuoni siirretään ja eristetään hermosta. Kivut lievittyvät yleensä heti leikkauksen jälkeen. Termokoagulaatio on lyhyessä nukutuksessa tehtävä hermon lämpöpuudutus.

Tutkimuksen perusteella MVD-leikkauksella saavutetaan pidempiaikainen kivunlievitys kuin termokoagulaatiolla.

Neurokirurgisen toimenpiteen jälkeistä kasvojen alueen tunnottomuutta esiintyi kyselyn mukaan 42 prosentilla vastanneista, joista 27 prosenttia piti tunnottomuutta häiritsevänä.

– Osa potilaista tarvitsee kipulääkitystä neurokirurgisen hoidon jälkeenkin. He saivat yleensä kohtalaisen tai hyvän vasteen lääkehoidosta, Kivipelto mainitsee.

Kuva: Panthermedia