Uutiset

Paineluelvytyksestä tulee erittäin harvoin hengenvaarallisia vammoja

Kolmanneksella potilaista todettiin paineluelvytyksen aiheuttama vamma.

Minna Pihlava
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP
Kansikuva
Adobe/AOP

Paineluelvytyksen suositus muuttui 2010. Silloin pelättiin, että aiempaa suurempi painelusyvyys lisäisi rintakehän alueen vammoja.

Tuoreen väitöskirjan yhdessä osatyössä analysoitiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa elvytettyjen potilaiden vammoja elvytyksen jälkeen. Tutkittavia oli 170.

Kolmanneksella potilaista todettiin paineluelvytyksen aiheuttama vamma rintakehän tai ylävatsan alueella. Eniten oli kylkiluun murtumia (27 prosenttia) ja rintalastan murtumia (11 prosenttia). Yhdenkään vamman ei todettu aiheuttaneen potilaan kuolemaa tai vaikuttaneen potilaan selviämiseen.

Vammamäärien vertailu ennen ja jälkeen 2010 elvytyssuositusten käyttöönottoa osoitti, että määrä oli suositusten käyttöönoton jälkeen kasvanut, mutta tilastollista eroa tähän ei saatu.

Kardiologiaan erikoistuva Heidi Hellevuo selvitti myös sydänpysähdykseen johtaneita syitä 279:lta TAYS:ssa elvytetyltä potilaalta. Suurin osa, 51 prosenttia, elvytyksistä johtui sydänperäisistä syistä. Monitoroitu tai hoitajan näkemä sydänpysähdys, kammiovärinä tai -takykardia lähtörytminä olivat yhteydessä parempaan selviämiseen 180 päivän kohdalla.

– Jotta elvytyksen lopputulos olisi paras mahdollinen, tulee elvytyksen aikana, mahdollisuuksien mukaan, hoitaa myös elvytykseen johtanutta syytä, toteaa Hellevuo tiedotteessa.

Hyvä hoitoketju parantaa ennustetta

TAYS:n teho-osastolla 2009–2011 elvytyksen jälkeen hoidetuista potilaista 36 prosenttia oli elossa kuusi kuukautta elvytyksen jälkeen. Hyvä elämänlaatu ennen elvytystä näytti olevan itsenäinen tekijä hyvälle elämänlaadulle elvytyksen jälkeen. Elämänlaatua arvioitiin EQ-5D-kyselykaavakkeen avulla.

Lue myös

– Jotta sydänpysähdyspotilaan ennuste olisi paras mahdollinen, tulisi hoitoketjun tilanteen tunnistamisesta aina jatkohoidon ja kuntoutuksen päättymiseen saakka sujua moitteettomasti, Hellevuo sanoo.

Hän työskentelee Keski-Suomen keskussairaalassa.

Lääketieteen lisensiaatti Heidi Hellevuo anestesiologian ja tehohoidon erikoisalaan kuuluva väitöskirja Studies on the Aetiology, Quality, and Outcome of Cardiopulmonary Resuscitation: With special reference to resuscitation-associated complications and quality of life after cardiac arrest tarkastetaan Tampereen yliopistossa 30. lokakuuta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030