Kirurgikoulutukseen tarvitaan oppimistavoitteiden kirjoittamista työelämän kielelle. Tällainen käsikirjoitustyö on tärkeää erityisesti työhön sisältyvien riskien ja mahdollisten virheiden huomioimiseksi. Nämä havainnot teki Minna Ruoranen väitöstutkimuksessaan.

Ruorasen mukaan ohjaustilanteet muodostuvat työn ehdoilla ja osin sattumanvaraisesti, jolloin yksittäisten tilanteiden ohjauksellinen suunnittelu jää puutteelliseksi.

– Toisin sanoen käytännön työ- ja ohjaustilanteita tulisi suunnitella ohjattavan taitotason mukaisesti, yhdessä keskustellen ja työhön liittyvät riskit huomioiden, Ruoranen sanoo tiedotteessa.

Ruoranen tarkasteli oppimisen ohjausta kirurgikoulutuksessa, jonka perinteinen kisälli-mestarimallin mukainen ohjaus on säilynyt pysyvänä satojen vuosien ajan. Perinteisten mallien rinnalle tarvitaan kuitenkin uusia suunnitelmallisia ja simuloituja sekä osaamisperustaisia ohjaus- ja oppimismenetelmiä.

Mukana Keski-Suomen keskussairaala

Väitöstyössä tutkittiin ohjauksellisia käytänteitä, joita työelämän asiantuntijat antoivat ammatillisena tukena erikoistuvalle lääkärille. Tuen tavoitteena on valmistaa erikoistuvaa lääkäriä kohtaamaan työn vaatimukset, ammatilliset tiedot, taidot ja asenteet.

Ensimmäisessä osatutkimuksessa ohjausta kartoitettiin etnograafisin menetelmin. Toisessa tarkasteltiin ohjausta autenttisessa leikkaustilanteessa ja kolmannessa luotiin ja testattiin simulaatiopohjaista harjoitusohjelmaa design-tutkimuksen keinoin.

Tutkimuksessa oli mukana Keski-Suomen keskussairaala, johon avattiin 2008 maan ensimmäinen keskussairaalassa toimiva tietotaitokeskus. Sen tavoitteena on tarjota innovatiivisia ja monipuolisia harjoittelumahdollisuuksia ja opetusohjelmia eri erikoisaloille.

KM Minna Ruorasen väitöskirja Oppimisen ohjaus kirurgikoulutuksessa tarkastetaan verkkovälitteisenä Jyväskylän yliopistossa 16. lokakuuta.