1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Väitös: D-vitamiinilla ei ole yhteyttä tyypin 1 diabetekseen sairastumiseen
Uutiset

Väitös: D-vitamiinilla ei ole yhteyttä tyypin 1 diabetekseen sairastumiseen

Tyypin 1 diabetekseen sairastuvien ja terveiden lasten D-vitamiinipitoisuuksissa ei ole eroja missään ikävaiheessa, osoittaa väitöstutkimus.

Väitös: D-vitamiinilla ei ole yhteyttä tyypin 1 diabetekseen sairastumiseen Kuva 1 / 1 Kuva: ADOBE/AOP

FM Marjaana Mäkinen mittasi Turun yliopistoon tehdyssä väitöstutkimuksessaan D-vitamiinin varastomuotoa vuosina 1994–2004 syntyneiltä lapsilta, joiden terveyttä seurattiin 15-vuotiaaksi tai kunnes he sairastuivat tyypin 1 diabetekseen.

D-vitamiinin saantia voidaan mitata verestä D-vitamiinin varastomuodon 25-hydroksi-D-vitamiinin [25(OH)D] seerumipitoisuuksina.

– Tutkimuksessa 25(OH)D-pitoisuudet olivat alimmillaan heti syntymässä otetuissa napaseeruminäytteissä, jolloin ne olivat keskimäärin noin 30 nmol/l, kun 50 nmol/l tai sen ylittäviä määriä pidetään riittävänä D-vitamiinipitoisuutena, Mäkinen kertoo tiedotteessa.

Mäkinen havaitsi, että äidin D-vitamiinin saanti ei vaikuttanut lasten sairastumisriskiin.

Äideillä, jotka eivät käyttäneet keskimäärin lainkaan D-vitamiinivalmisteita eivätkä saaneet ravinnosta tarpeeksi D-vitamiinia, ei näyttänyt olevan vaikutusta lasten sairastumiseen tyypin 1 diabetekseen.

Pitoisuuksissa näkyi vuodenaika ja maidon D-vitaminointi

Kesällä syntyneillä lapsilla napaseerumien pitoisuudet ylittivät useimmiten 50 nmol/l raja-arvon. Alle kaksivuotiaiden ryhmässä vuodenaikavaihtelua D-vitamiinipitoisuuksissa ei kuitenkaan havaittu.

Maantieteellinen sijainti vaikutti vitamiinipitoisuuteen. Oulussa syntyneillä lapsilla oli keskimäärin matalimmat pitoisuudet syntymähetkellä, korkeimmat olivat Turussa.

– D-vitamiinipitoisuudet nousivat näytteissä pian syntymän jälkeen, kun lapsille alettiin antaa suositusten mukaisesti D-vitamiinitippoja kahden viikon iästä lähtien. Myös maitotuotteiden D-vitaminointi, joka alkoi Suomessa vuonna 2003, vaikutti lasten D-vitamiinipitoisuuksiin merkittävästi, Mäkinen sanoo.

Maidon vitaminointi nosti alle kaksivuotiaiden pitoisuuksia keskimäärin noin 15 nmol/l, jonka jälkeen pitoisuus oli 90 nmol/l. Pojilla pitoisuudet olivat hieman tyttöjä korkeampia, mutta vitaminoinnin aloittamisen jälkeen hiukan tyttöjä matalampia.

– Isommilla lapsilla vuodenaikavaihtelu oli huomattavaa, ja se pysyi yhtä suurena maidon D-vitaminoinnin aloittamisen jälkeen, jolloin sekä matalammat että korkeammat pitoisuudet siirtyivät entistä korkeammalle, Mäkinen selittää.

Lue myös

Tutkimuksessa selvisi myös, että lapsen painoindeksin kasvaessa D-vitamiinipitoisuus aleni. Lisäksi lapsen ikä vaikutti tuloksiin, muttei yhtä suoraan, vaan 4–5-vuotiailla oli yleensä matalimmat D-vitamiinipitoisuudet.

Syy edelleen tuntematon

Tyypin 1 diabeteksen syytä tai syntymekanismia ei tunneta vielä. Mäkisen mukaan D-vitamiinin voi olla vaikutusta diabeteksen puhkeamiseen joillakin, vaikka terveiden ja diabetekseen sairastuvien lasten väliltä ei löytynyt eroja seeruminäytteiden D-vitamiinipitoisuuksissa ja vitamiinipitoisuudet eivät vaikuttaneet vasta-aineiden muodostumiseen tai sairastumisikään.

– Joka tapauksessa riittävä D-vitamiinin saanti on tärkeää ja siitä on monia terveydellisiä hyötyjä, Mäkinen muistuttaa.

FM Marjaana Mäkisen lastentautioppiin kuuluva väitöskirja "Vitamin D and type 1 diabetes - Serum 25-hydroxyvitamin D concentrations and risk of type 1 diabetes in children" tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 21. helmikuuta klo 12.

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkäriliitto: Terveydenhuollon henkilöstön suojauksessa on edelleen vakavia puutteita

Liitto painottaa, että terveydenhuollon henkilöstön suojavarusteiden käytöstä on syytä saada kansallinen linjaus.

Ajassa
Kela selkiyttää yksityisten etälääkäripalveluiden korvaamista

Yksityisen terveydenhuollon lääkärinpalkkioissa otetaan 1.

Ajassa
Korvataanko korona ammattitautina?

Vastaus tähän ja moneen muuhun kysymykseen löytyy liiton koronasivuilta.

Ajassa
Potilaat eivät tule koronavirustartunnan pelossa hoitoon, vaikka pitäisi

Vakavien sairauksien vuoksi hoitoon hakeutuvien määrä on puolittunut HUS:ssa Meilahden sairaalan neurologian päivystyksessä.

Ajassa
Tartuntoja 2 487, kuolleita 40

Varmistettuja tapauksia on tullut 179 lisää.

Kommentti
Pullon henki menettämässä puhtiaan?

Oltaisiinko epidemian huippu jo saavuttamassa vastoin kaikkia ennusteita, pohtii Heikki Peltola.