Korkealaatuisten kirurgisten verisuonirekisterien avulla saadaan nopeasti tietoa hoidon tuloksista, pystytään mittaamaan verisuonikirurgian laatua sekä seuraamaan hoidossa tehtyjen muutosten vaikutuksia. Näin kertoo rekisterikatsaus, jossa selvitettiin verisuonirekisterien vaikutuksia vatsa-aortan laajentumien hoitoon.

Rekisterien avulla voidaan tutkia myös eri riskitekijöiden vaikutuksia verisuonikirurgian tuloksiin. Vaikka esimerkiksi ikä on suuri riskitekijä, rekistereistä on paljastunut, että aortan laajentuma kannattaa korjata kirurgisesti yli 80-vuotiailta hyväkuntoisilta potilailta. Erityisesti suonensisäisten toimenpiteiden tulokset ovat erinomaisia. Suurin hyöty suonensisäisestä toimenpiteestä avoleikkaukseen verrattuna saavutetaan yli 80-vuotiailla naisilla.

Lisäksi rekistereistä on saatu tietoa pienimmistä potilasryhmistä sekä harvinaisista aortan sairauksista.

Rekistereilläkin laatuvaatimukset

HUS:n osastonylilääkäri, Helsingin yliopiston verisuonikirurgian professori Maarit Venermo on kehittänyt vuosia suomalaisia ja kansainvälisiä verisuonirekistereitä ja hän on yksi artikkelin kirjoittajista.

– Laadukkaat rekisterit antavat luotettavan ja ison kuvan siitä, mikä on hoidon vaikuttavuus pitkällä aikavälillä, eri maissa ja eri potilasryhmissä. Siten voimme kehittää hoitoa edelleen eri potilasryhmille parhaiten soveltuvaksi, Venermo kertoo tiedotteessa.

Vatsa-aortan laajentuman hoito on kehittynyt suuresti 20 vuoden aikana. Tällä hetkellä niitä hoidetaan 90 prosentissa tapauksista HUS:ssa avoleikkauksien sijaan suonen kautta asetettavalla istutteella eli EVAR-menetelmällä.

Rekistereistä onkin selvinnyt, että EVAR-menetelmä lisäsi elinvuosia kolmella avoleikkauksessa olleisiin potilaisiin verrattuna. EVAR-menetelmän jälkeen kuitenkin ilmaantui 8 vuoden seurannassa enemmän aortan repeämiä kuin avoleikatuilla. Tämä korostaa Venermon mukaan pitkäaikaisen seurannan tärkeyttä suonensisäisesti hoidetuilla potilailla.

Korkeatasoisimmiksi verisuonirekistereiksi arvioitiin yhdysvaltalaiset, kanadalaiset sekä eurooppalaiset rekisterit. HUS on mukana eurooppalaisessa rekisteriyhteistyössä ja on toiminut useiden tutkimushankkeiden vetäjänä. Niitä ovat olleet esimerkiksi maailmanlaajuisesti hoitokäytäntöihin vaikuttaneet tutkimukset infektion aiheuttamista aortta-aneurysmista sekä harvinaisista lonkkavaltimon aneurysmista.