Akuutin eteisvärinäkohtauksen hoito

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Akuutti eteisvärinäkohtaus aiheuttaa monia oireita, jotka saavat potilaan herkästi hakeutumaan lääkärin hoitoon. Eteisvärinän hoidossa ryhmän IC rytmihäiriölääkkeet ovat syrjäyttäneet aiemmin varsin yleisesti käytetyn kinidiinin, ja sähköiseen rytminsiirtoon käytetään yhä yleisemmin bifaasisia defibrillaattoreita. Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus on muuttanut käsityksiämme eteisvärinäkohtauksen antikoagulaatiohoidosta. Katsauksessa esitellään akuutin eteisvärinäkohtauksen uusia hoitovaihtoehtoja ja annetaan käytännönläheisiä vinkkejä eteisvärinän akuuttihoitoon.

M J Pekka Raatikainen

Hypnoosin hermostolliset mekanismit ja kliininen käyttö Uusia tutkimustuloksia

Hypnoosin kliininen käyttö lienee hitaasti vapautumassa historiallisista rasitteistaan - mystiikan ja liikaa lupailevien markkinahypnotisoijien vaikutuksesta. Positroniemissiotomografia ja herätevastetutkimukset ovat viime vuosina antaneet lisää tietoa hypnoosin vaikutusmekanismeista. Eri hoitomuotoja vertailevat systemaattiset tutkimukset taas ovat antaneet hypnoosista hyvin myönteisen kuvan monissa operatiivisissa, yleislääketieteellisissä ja psykiatrisissa käyttötarkoituksissa. Hypnoosin mielekäs oikeudellinen käyttö on sen sijaan hyvin vähäistä.

Hannu Lauerma

Itsemurhaan altistavat kognitiiviset mallit

Pelkkä mielialan mataluus tai ahdistava elämäntilanne ei johda itsemurhaan. Negatiivisilla, omaa minää, muita ihmisiä tai tulevaisuutta käsittelevillä ajatussisällöillä on huomattava merkitys mielialan ja käyttäytymisen säätelyssä. Varhain kehittyneet kielteiset sisäiset mallit aktivoituvat kriittisissä elämänvaiheissa. Ajatukset, tunteet, käyttäytyminen ja taustalla olevat kognitiiviset skeemat vaikuttavat vastavuoroisesti toisiinsa. Erityisesti toivottomuusajattelu, negatiivinen minäkäsitys, yleistykset ja kognitiivinen jäykkyys altistavat itsemurhalle. Kognitiivisten vääristymien tunnistaminen ja ratkaisuvaihtoehtojen löytäminen jopa estävät itsemurhia.

Päivi Meretoja, Juhani Laakso

Lääkärien arviot terveyskeskusten toimivuudesta Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 -tutkimus II

Terveyskeskuksen toimivuus vaikuttaa oleellisesti lääkärien työviihtyvyyteen. Toimivuuteen vaikuttavat mm. yhteistyö terveyskeskuksen eri työntekijäryhmien välillä, sijaisten saatavuus, vastuuväestön koko, terveyskeskuksen johtamistyyli ja lääkärien täydennyskoulutusmahdollisuudet. Terveyskeskuslääkärit arvioivat terveyskeskuksen toimivuutta 24-kohtaisella kysymyksellä, joka kuului Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 -tutkimukseen. Parhaat toimivuusarviot saivat ne terveyskeskukset, joissa oli yleislääketieteeseen erikoistuneita lääkäreitä, vastuuväestön koko oli kohtuullinen ja yhteistyö eri työntekijäryhmien välillä toimi hyvin.

Arto Vehviläinen, Jorma Takala, Outi Haggren, Tuuli Vihola, Esko Kumpusalo

Mikä nuoren lääkärin työssä uuvuttaa ja kyynistää?

Nuorten lääkärien työ-uupumus on yleistä. Noin kaksi kolmasosaa nuorista mieslääkäreistä oli kyynistyneitä ja lähes yhtä moni koki myös uupumusasteista väsymystä. Nuorista naislääkäreistä kyynistyneitä oli joka toinen ja uupumusasteista väsymystä oli lähes kolmella neljästä. Työuupumukseen oli yhteydessä riittämättömäksi koetut työvalmiudet, liian suuri työsidonnaisuus, tyytymättömyys ammatinvalintaan, pelko valituksen, kanteen tai syytteen kohteeksi joutumisesta, huonot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, fyysisen väkivallan tai uhkailun pelko ja liian vähäiset konsultaatiomahdollisuudet.

Saara Töyry, Leena Nykänen, Pirjo Manninen, Kimmo Räsänen, Santero Kujala, Kaj Husman

Oikaisu artikkeliin: Hengitysapuvälineiden käyttö Suomessa I

Lääkärilehdessä 48/2002 ilmestyneessä artikkelissa Päivi Hämäläinen, Anne Pietinalho ja Kaisa Puttonen Hengitysapuvälineiden käyttö Suomessa I kuvion 1 käyrissä oli virhe. Julkaisemme tässä kuvion uudelleen oikeassa muodossa.

Päivi Hämäläinen, Anne Pietinalho, Kaisa Puttonen

Kokemuksia hengitysapuvälinerekisteristä II

Hengityshoitolaitteita käyttävien potilaiden määrä lisääntyy. Samalla kasvaa tarve hallita hoidon vaikuttavuutta, laatua ja kustannuksia. Useissa maissa on hengityshoitorekisterejä, joista on saatu hyviä kokemuksia. Suomessa ei ole valtakunnallista hengityshoitorekisteriä. Hengitys ja Terveys ry. toteuttaa yhteistyössä Lapin ja Etelä-Karjalan keskussairaaloiden kanssa hengityshoitorekisterin pilottikokeilua. Pilottikokeilun ensimmäisen vaiheen tulosten mukaan sairaaloiden kriteerit hoidon aloitukseen ovat melko samanlaiset, mutta potilasaineistot eroavat toisistaan.

Päivi Hämäläinen, Anne Pietinalho, Kaisa Puttonen, Ritva Kauppinen, Tuula Toljamo

Lääkärien jatkokoulutukseen muutoksia vuoden 2003 alusta

Erikoislääkärikoulutukseen ja perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen on tulossa muutoksia ensi vuoden alusta. Terveyskeskusjakson vähimmäiskesto pitenee 9 kuukauteen ja yliopistosairaalan ulkopuolisen palvelun osuus erikoistumisesta kasvaa vähintään puoleen useimmilla erikoisaloilla. Muutokset koskevat erikoistumisensa ensi vuoden alun jälkeen aloittavia. Lisäksi erikoislääkärin hallinnon pätevyys jatkuu nykymuodossaan vuoden 2005 loppuun.

Hannu Halila

Stakes täytti kymmenen vuotta

Kymmenen vuotta sitten Suomessa toteutettiin merkittävä hallinnonuudistus, joka siirsi Suomen maailman hajautetuimpaan sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekojärjestelmään. Juuri edellisen vuoden lopussa oli perustettu Stakes, jonka lakisääteiset tehtävät olivat informaatio-ohjaus ja tutkimus. Normeista ja käskyvallasta luovuttiin kokonaan. Onko nyt ilmassa taas merkkejä siitä, että ääriasennosta palattaisiin takaisin, kohti systemaattisempaa ja organisoitua valvontaa?

Vappu Taipale, Mauno Konttinen

Selän liikkuvuusmitat ja toimintakykyindeksit selkäreumassa

15.11.2002 Tampereen yliopisto

Sirpa Heikkilä

Autismikirjon sairauksien molekyyligenetiikka Suomessa

15.11.2002 Helsingin yliopisto

Mari Auranen

Lyhyesti: Naisilla suurempi herkkyys - yskäänkin

Yskää selvittävien klinikoiden potilaista suurempi osa on naisia, ainakin Brittein saarilla. Kollegat tutkivatkin siellä kroonisesta yskästä kärsivien aineistosta (n = 118, naisia 68), olisiko kauniimman sukupuolen yskäherkkyys suurempaa kuin miesten. Testiaineena olivat kapsaisiini (punapippuri) ja sitruunahappo, ja kokeessa katsottiin, millainen pitoisuus aiheuttaa kaksi ja millainen viisi yskäisyä. Naisilla nämä pitoisuudet olivat selvästi pienemmät kuin miehillä (esim. kahteen yskäisyyn johtanut kapsaisiinitaso 1,9 vs 5,3 myyM ja viiteen yskäisyyn johtanut 8,6 vs 51,2 myyM). Siis hypoteesi naisten suuremmasta herkkyydestä sai vahvistusta ainakin yskän osalta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: DNA-rihmassa tuhottomasti tarroja

Ihmisen perimässä on 500 000 kappaletta 300:n emäksen pituisia Alu-sekvenssejä, joiden merkitys on ollut suuri mysteeri. Kalifornialaistutkijoiden mukaan sekvenssit toimivat tarrojen tavoin kromosomien muodostumisvaiheessa solujen jakautuessa. Sekvenssit eivät kuitenkaan tartu toisiinsa, vaan proteiiniin nimeltä kohesiini. Näyttääkin siltä, että aiemmin jopa roskina pidetyt Alu-sekvenssit ovat omalta osaltaan huolehtimassa yhdestä luomakunnan hienoimmasta logistisesta tapahtumasta, jossa tumassa yleensä valtoimenaan oleva metrin mittainen DNA-rihma kääriytyy tiukoiksi kromosomipaketeiksi ennen solun jakautumista.

Matti Viljanen

Hoidetaanko statiineilla pian autoimmuunitautejakin?

Kolesterolilääkkeiksi kehitetyt statiinit tuntuvat olevan varsinaisia ihmeaineita, jotka ehkäisevät kaikkea mahdollista sepelvaltimotaudista dementiaan. Stanfordilaisten tutkijoiden tulosten perusteella on mahdollista, että statiinien käyttöaiheisiin voidaan tulevaisuudessa lisätä vielä autoimmuunitauditkin.

Matti Viljanen

IV 2beeta vai eikö - kas siinä pulma

Hieman shakespearemaisesti otsikoivat Chestin pääkirjoituksen laatijat tekstinsä, joka koskee beeta2-agonistien suonensisäistä käyttöä akuutin astman hoidossa. Suomalaisesta näkökulmasta aihe ehkä vähän kummastuttaa. Joka tapauksessa kyseessä on arvio samasta lehdestä löytyvästä meta-analyysistä, jossa selvitettiin eri lähteistä kaikkien niiden tutkimusten tuloksia, joissa oli verrattu suoneen annetun beeta2-agonistihoidon vastetta akuutin vaikean astman hoidossa. Tutkijat löysivät 746 työtä, joista he kelpuuttivat lähempään analyysiin 55. Näistä 15 pääsi mukaan itse tuloksiin; tutkimukset jaettiin vielä sen mukaan, mihin hoitoa oli verrattu (esim. inhaloitaviin beeta2-agonisteihin tai ksantiineihin).

Hannu Puolijoki

Ennakoiko pienentynyt hippokampus skitsofreniaa?

Kuvantamistutkimuksissa on osoitettu, että suurella osalla skitsofreniaan sairastuneista on tavallista laajemmat aivokammiot sekä pienemmät otsa- ja ohimolohkot, useimmiten vasemmalla puolella. Samanlaisia muutoksia, joskin pienempinä, on löydetty myös potilaiden ensi asteen sukulaisilta. Viime aikoina mielenkiinnon kohteena on ollut hippokampus.

Raimo Kr Salokangas

Luuytimestäkö apua sydäninfarktin korjaamiseen?

Koska kokeelliset tutkimukset ovat viitanneet siihen, että luuytimestä peräisin olevat solut saattavat erilaistua sydänlihassoluiksi ja auttaa sydäninfarktivaurion parantumisessa, päättivät saksalaiset kardiologit testata hypoteesia käytännössä. He hoitivat 20 uhkaavaa sydäninfarktia tavanomaiseen tapaan pallolaajennuksella ja metalliverkkoputken asennuksella keskimäärin 12 tuntia kivun alusta. Puolet potilaista suostui koeryhmään, jossa heiltä kerättiin viikon kuluttua pallolaajennuksesta luuydintä. Kerätyt mononukleaariset luuydinsolut ruiskutettiin sepelvaltimon kautta suoraan infarktialueelle ja liuoksen pääsy terveelle alueelle estettiin tukkimalla infarktisuoni tilapäisesti uudelleen pallolla aikaisemmasta tukkokohdasta.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Beetasalpaaja ja lumelääke yhtä tehokkaita vasovagaalisen synkopeen ehkäisyssä

Beetasalpaajia käytetään vasovagaalisen pyörtymisen ehkäisyssä, vaikka tieteellinen näyttö tehosta on olematon. Lisänäyttöä ei saatu myöskään viimeisimmästä tutkimuksesta, jossa verrattiin beetasalpaajaa lumelääkkeeseen 30 potilaalla, joilla oli usein toistuvia vasovagaalisia pyörtymisiä ja positiivinen kallistuskoe. Sekä lumelääke että beetasalpaaja vähensivät pyörtymisiä erittäin merkitsevästi (p < 0,0001). Kumpikin lääke paransi kolmen kuukauden hoitojaksojen aikana myös potilaiden elämänlaatua.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Syntymäpaino ja lapsuusiän painon kehitys heijastuvat aikuisiän mielenterveyteen

Englantilaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa arvioitiin tutkittavien psykologinen rasittuneisuus 23, 33 ja 42 vuoden iässä. Ennustavina tekijöinä käytettiin syntymäpainoa ja painon kehitystä 7 vuoden ikään mennessä. Mitä pienempi oli tutkittavien syntymäpaino, sitä enemmän he ilmaisivat psyykkistä stressiä aikuisiässä. Samoin hidastunut lapsuusiän kasvu ennakoi lisääntynyttä rasittuneisuutta aikuisiällä. Tutkijat päättelevätkin, että pieni syntymäpaino ja hidas painon kehitys lapsuudessa heijastuvat aikuisiän mielenterveyteen mutta että pienen syntymäpainon haitallinen vaikutus voi kompensoitua lapsuusajan hyvällä painonnousulla. Vaikutusmekanismi jää kuitenkin auki.

Raimo Kr Salokangas

Invasiiviset B-ryhmän streptokokki-infektiot Suomessa vuosina 1995-2000

B-ryhmän streptokokki (GBS) voi aiheuttaa invasiivisen taudin vastasyntyneillä, raskaana olevilla naisilla, vanhuksilla ja perussairailla aikuisilla. Vuosina 1995-2000 todettiin Suomessa 853 invasiivisista GBS-infektiota, joista 32 % oli alle 1-vuotiailla. Vastasyntyneiden varhaisia GBS-tautitapauksia oli vuosittain 32-38 (vuosittainen ilmaantuvuus 0,6-0,7 tapausta tuhatta elävänä syntynyttä kohti, vaihteluväli 0,1-1,3 eri sairaanhoitopiireissä). Verrattuna maihin, joista seurantatietoa on julkaistu, varhaisen GBS-taudin ilmaantuvuus on Suomessa suhteellisen pieni, mutta siinä on selkeitä alueellisia eroja.

Outi Lyytikäinen, Pekka Nuorti, Erja Halmesmäki, Petteri Carlson, Jukka Uotila, Risto Vuento, Tapio Ranta, Hannu Sarkkinen, Martti Ämmälä, Anja Kostiala, Anna-Liisa Järvenpää