Tiede Suom Lääkäril 2022;77:e32565, www.laakarilehti.fi/e32565

Varhain aloitettu tehokas lääkehoito parantaa MS-taudin ennustetta

Magneettikuvista mitattavalla aivojen tilavuuden kutistumisella havaittiin väitöstutkimuksessa yhteys huonompaan ennusteeseen.

Anne Seppänen

Varhain aloitettu tehokas lääkehoito parantaa MS-taudin ennustetta, totesi LL Katariina Kuutti väitöstutkimuksessaan.

MS-tautiin tehoavat lääkkeet voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: kohtalaisen tehokkaisiin ja erittäin tehokkaisiin lääkkeisiin. Kuutin väitöstutkimuksessa todettiin, että erittäin tehokkailla lääkkeillä hoidon aloittaminen jo diagnoosivaiheessa johti parempaan ennusteeseen kuin hoidon aloittaminen kohtalaisen tehokkailla lääkkeillä, vaikka lääkehoito myöhemmin vaihdettaisiin erittäin tehokkaaseen.

– Samansuuntaisia tuloksia on saatu viime aikoina myös muissa maissa tehdyissä tutkimuksissa, ja nyt tulokset vahvistuivat ensimmäistä kertaa suomalaisesta potilasaineistosta, Kuutti kertoo tiedotteessa .

Kuutin mukaan hoidon aloittamista erittäin tehokkailla lääkkeillä ei voida tämän hetken hoitokäytännöissä suositella kaikille potilaille muun muassa siksi, että ne voivat aiheuttaa vakavampia haittavaikutuksia.

Aivojen kutistumisella yhteys huonompaan ennusteeseen

Kuutti havaitsi tutkimuksessaan myös, että magneettikuvista mitattavalla aivojen tilavuuden kutistumisella eli aivoatrofialla oli yhteys huonompaan MS-taudin ennusteeseen.

– Jopa hyvin varhainen aivoatrofia, jota havaittiin vain näkökukkulassa eli talamuksessa, oli yhteydessä huonompaan fyysiseen toimintakykyyn ja tautiaktiivisuuteen, Kuutti kertoo.

Lue myös

Lisäksi Kuutti tarkasteli tutkimuksessaan verestä mitattavaa neurofilamenttia, joka on keskushermoston vaurioissa vapautuva proteiini. Niillä MS-potilailla, joilla ei ollut kliinisiä merkkejä MS-taudin aktiivisuudesta, kuten uusia pahenemisvaiheita, mutta joilla oli aivojen magneettikuvauksessa merkkejä tautiaktiivisuudesta, oli korkeammat neurofilamenttitasot kuin potilailla, joilla ei ollut mitään merkkejä tautiaktiivisuudesta.

Aivojen tilavuuden mittaaminen magneettikuvista sekä verestä mitattava neurofilamentti ovat väitöstutkimuksen mukaan potentiaalisia tulevaisuuden työkaluja optimaalisen lääkehoidon valinnassa.

Katariina Kuutin väitöstutkimus Early prognostic factors of multiple sclerosis tarkastetaan Turun yliopistossa 3.6.2022.

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030