Unilääkkeistä psykologisiin hoitomuotoihin

Psykologisten hoitojen haittavaikutukset ovat vähäisiä ja hoitotulokset suhteellisen pysyviä.

Tiina Huttu

Varjoaine ei auta kiinnikepotilaan suolitukokseen

Melkein aina kun vatsaonteloa leikataan, sinne syntyy kiinnikkeitä. Ne taas voivat aiheuttaa suolitukoksia, ja potilas joutuu oksentelevana sairaalaan. Alkuvaiheessa tärkeää on korjata elektrolyytit ja nestevaje ja laukaista suolen tukosta nenä-mahaletkulla. Noin 10 %:lle potilaista kehittyy tukoksen seurauksena suolen kiertymä ja iskemia, jolloin joudutaan nopeaan päivystyslaparotomiaan. Useimmiten (60–70 %) kiinniketukos kuitenkin laukeaa ilman leikkausta muutaman päivän odottelun jälkeen.

Hannu Paajanen

PSA-seuranta ei riitä eturauhassyövän entsalutamidihoidon aikana

Eturauhassyöpäpotilaan PSA-arvon nousua on totuttu pitämään luotettavana syövän uusiutumisen tai etenemisen merkkinä, joka hälyttää lisätoimenpiteisiin. Antiandrogeeni entsalutamidin tehoa selvittäneen tutkimuksen tuloksista käy kuitenkin ilmi, että PSA pysyi stabiilina lähes neljäsosalla potilaista, joilla tauti eteni.

Ossi Lindell

Anaboliset steroidit kutistavat voimailijoiden aivoja

Anaboliset steroidit ovat miehen sukupuolihormonin testosteronin johdannaisia, joita kehonrakentajat ja painonnostajat käyttävät kasvattaakseen lihasmassaa. Anabolisten steroidien liikakäytön tiedetään altistavan psykiatrisille häiriöille ja älyllisen suorituskyvyn heikkenemiselle. Norjalainen tutkimusryhmä pyrki selvittämään, miten anabolisten steroidien käyttö vaikuttaa aivojen rakenteisiin.

Tero Taiminen

Fentanyyli kielen alla lievittää hyvin syöpäkipua

Syövän aiheuttamaa kipua suositellaan hoidettavaksi säännöllisellä lääkityksellä. Vaikka hoitotasapaino olisi hyvä, äkilliset kipukohtaukset tai ns. läpilyöntikivut ovat erittäin tavallisia. Ihon alle annettava opioidi on perinteinen tapa hoitaa kipukohtausta. Satunnaistetussa tutkimuksessa osoitettiin, että kielen alle annettava fentanyyli on yhtä tehokas ja potilaiden mielestä sitä on mukavampi käyttää.

Sirkku Jyrkkiö

Aikuisten sepsiksen diagnostiikka ja hoito

•Vuonna 2016 uudistetun määritelmän mukaan sepsis on tila, jossa infektio on aiheuttanut elinhäiriöitä.

Esa Rintala, Sari Karlsson

ALS-potilaan monimuotoiset oireet

•Amyotrofiseen lateraaliskleroosiin (ALS) liittyy monia erityisongelmia, jotka vaativat moniammatillista ­arviointia ja hoitoa.

Johanna Palmio, Hannu Laaksovirta

Lasten perusterveydenhuollon valintaVanhempien odotukset ja perustelut

Lähtökohdat

Liisa Häikiö, Liina Sointu, Turo-Kimmo Lehtonen, Lina van Aerschot

Sivuonteloiden natiiviröntgenkuvia otetaan liikaa

Suomessa otetaan runsaasti nenän ja sivuonteloiden (NSO) röntgenkuvia akuutin märkäisen sivuontelotulehduksen diagnosoimiseksi, vuonna 2011 noin 13 kuvaa tuhatta asukasta kohti (1,2). Nenän ja sivuonteloiden sairaudet ovat yleisiä, natiiviröntgenkuvien saatavuus on hyvä ja kustannukset melko pienet.

Annika Luukkainen, Antti Markkola, Maija Hytönen, Sanna Toppila-Salmi

Uutta tietoa lisäkilpirauhasen liikatoiminnan hoidosta

Studies on current topics in the management of primary hyperparathyroidism

Eeva Ryhänen

Rasvakudoksen tuottamat hormonit yhteydessä verisuonen seinämän muutoksiin

Adiponectin and leptin and their associations with cardiovascular risk factors and markers of subclinical atherosclerosis in young adults

Liisa Saarikoski

Kroonisen munuaisvaurion riskitekijät munuaisensiirron saaneilla lapsilla

Biomarkers of chronic allograft injury in children after renal transplantation

Jenni Miettinen

Lapsivesinäytteiden avulla lisätietoa piilevästä kohtutulehduksesta

Amniotic fluid biomarkers in the diagnosis of intra-amniotic infection in preterm singleton pregnancies: Association with microbial invasion of the amniotic cavity and histologic chorioamnionitis

Tarja Myntti

Uutta tietoa rintasyövän mikrometastaasien ja kasvainsolujen malignista luonteesta

Small sentinel node metastases – displaced epithelium or malignant cells

Leena Strien

Traumarekisteri soveltuu vammautuneen potilaan hoidon laadunarvioon

Trauma registry in assessing severely injured patients' treatment and outcome at a tertiary trauma centre

Tuomas Brinck

Uusi muistisairauden ­riskitekijä

Viime vuosina on havaittu verisuonitautien riskitekijöiden olevan samassa mitassa myös Alzheimerin taudin riskitekijöitä. Monet aivojen hapen tai ravinnon saantia heikentävät tai niitä vaurioittavat tekijät, kuten kohonnut verenpaine, insuliiniresistenssi, hyperlipidemia, liikkumattomuus, tupakointi tai epäterveellinen ruokavalio lisäävät riskiä sairastua muistisairauteen. Nyt Yhdysvalloissa selvitettiin uniapnean merkitystä muistisairauden ilmaantumisessa.

Kaisu Pitkälä

Iäkkäitä rintasyöpäpotilaita on liian harvoin kliinisissä tutkimuksissa

Väestön vanhetessa syöpäsairaudet yleistyvät. Näyttöön perustuvan lääketieteellisen hoidon linjaukset perustuvat kliinisiin tutkimuksiin, mutta valitettavasti yli 65-vuotiaita potilaita on edelleen satunnaistetuissa tutkimuksissa vain vähän. Amerikkalaisissa rintasyöpätutkimuksissa yli 64-vuotiaita tutkittavia on alle 20 % ja yli 69-vuotiaita alle 10 %. Iäkkäiden potilaiden määrä kliinisissä tutkimuksissa on lisääntynyt vain vähän viime vuosien aikana.

Sirkku Jyrkkiö

Yksinkertainen apukeino keuhkoahtaumapotilaan kuntoutukseen

Keuhkoahtaumataudin liikunnallinen kuntoutus on tehokasta ja kustannusvaikuttavaa. Lähes samaan tulokseen voi päästä yksinkertaisemmin. Suomessakin on olemassa keuhkoahtaumapotilaan liikuntaopas ja askelmittareita älypuhelimissa. Siinä on kaikki mitä tarvitaan.

Heikki Ekroos

Masennus altistaa rintasyöpäpotilaan alihoidolle

Masennusta sairastaneiden naisten rintasyövän hoidosta tingitään liian usein ja hoitotulokset saattavat jäädä sen takia huonommiksi, todetaan Tanskassa tehdyssä rekisteritutkimuksessa.

Sirkku Jyrkkiö

Sappirakon poisto voi auttaa idiopaattiseen haimatulehdukseen

Suomessa noin 70 % haimatulehduksista johtuu alkoholin pitkäaikaisesta liiallisesta käytöstä ja 10–20 % sappikivitaudista. Haimatulehduksen etiologian selvittely on tärkeää, koska sappiperäisen haimatulehduksen syyn poisto – siis laparoskooppinen kolekystektomia – on tärkeää. Harvinaisia haimatulehduksen syitä on monia, mutta edelleenkään noin 10 %:lla potilaista tarkkaa etiologiaa haimatulehdukselle ei saada selville; tällöin potilaalla on idiopaattinen haimatulehdus. Suurin osa näistä tapauksista johtunee kuitenkin pienistä sappikivistä joko sapenjohtimessa tai sappirakossa, mutta kiviä ei vain saada kaikukuvauksessa esiin.

Hannu Paajanen