Ohittavatko geenit moraalin? Biologinen evoluutio voittaa elämän maratonilla kulttuurievoluution Ihmisen aivot ovat biologisesti järjetön luomus. Ne ovat vain pari prosenttia ihmisruumiin painosta, mutta kuluttavat lepotilassakin viidenneksen elimistön energiasta. Suuri aivomassa tekee päästämme suhteettoman ison ja ihmislapsen syntymästä vaarallisen ja tuskallisen. Tuottaisiko luonnonvalinta jotain näin epäkäytännöllistä? Mitä tekemistä kulttuurievoluutiolla on ollut aivojen kanssa? Ulla Järvi Terveydenhuolto 38/2002 Kommentteja
Geenien ja meemien kilpajuoksu - Tämä replikaattoreiden maailma! kuvailee Turun yliopiston dosentti Matti Kamppinen tätä ikuisen evoluution oravanpyörää, jonka sisällä me ihmisetkin kipitämme biologiamme ja moraalimme varassa. Joka hetki kopioituvat elolliset oliot, mutta myös tavat ja muut kulttuuriset piirteet. Ulla Järvi Terveydenhuolto 38/2002 Kommentteja
Terveysennusteet ja niiden merkitys - esimerkkinä Pirkanmaa Terveydenhuollon resursoinnin ja suunnittelun tueksi tarvittavia terveysennusteita tehdään vähän suhteessa niiden tarpeellisuuteen. Ennusteiden vähäisyyttä selittävät tieteeseen kuuluva varovaisuus ja toisaalta myös suunnittelijoiden etäisyys käytännön väestöaineistoista. Ennusteet osoittavat tulevaisuuden vain niihin sisältyvien olettamusten ja sattuman puitteissa, joten täsmälleen toteutuvia terveysennusteita ei ole. Jos ennusteelta edellytetään sen toteutumista, jää ymmärtämättä ennusteiden todellinen luonne: ennuste on vain mielipide tulevaisuudesta. Artikkelissa kuvataan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitojaksojen erikoisaloittaista kehitystä 1997-2010 esimerkkinä alueellisista terveysennusteista ja niiden soveltamisesta. Riitta Luoto, Jani Raitanen, Jaakko Herrala, Matti Hakama Terveydenhuolto 38/2002 Kommentteja
Osastonlääkäri lähiesimiehenä "Enemmän tämmönen seniorikonsultti" Osastonlääkäri toimii erikoissairaanhoidon moniportaisessa hierarkiassa lähijohtajana asemassa, jossa hänen valtansa ja vapautensa on rajoitettua. Johtajuutta jäsentää ja motivoi vahvimmin ammatillinen senioriteetti, joka ilmenee selkeimmin yksittäisiin potilaisiin kohdistuvassa kliinisessä työssä. Tampereella tehdyn haastattelututkimuksen mukaan osastonlääkärit kokevat muut lähijohtajaroolinsa epäselviksi. Kirjoittajat toteavat, että osastonlääkärin johtajaroolin kehittäminen vaatisi tuekseen sekä johtamiskoulutusta että johtajaroolin selkiyttämistä organisaatiossa. Elina Viitanen, Erja Wiili-Peltola, Juhani Lehto Terveydenhuolto 38/2002 Kommentteja
Miksi BCG-rokote tehoaa Suomessa? Tuberkuloositilanne oli Suomessa poikkeuksellisen vaikea muihin Euroopan valtioihin verraten ainakin 1940-luvulle saakka. Mutta sen jälkeen on tilanteemme varsin selvästi parantunut, jopa enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Lähes päivittäin saamme tietoja tuberkuloosin uskomattomista tuhoista sekä kehitysmaissa että maailman vauraimmissa, kuten Yhdysvalloissa. Miksi asiat ovat meillä toisin? Sakari A. Härö Terveydenhuolto 38/2002 Kommentteja
Sydämen kuormitusvasteiden säätely: Endoteliini-1:n, angiotensiini II:n ja kollageeni 15:n merkitys 14.6.2002 Oulun yliopisto Jarkko Piuhola Väitös 38/2002 Kommentteja
Kohonneen verenpaineen hoito väestössä 14.6.2002 Kuopion yliopisto Mika Kastarinen Väitös 38/2002 Kommentteja
Manttelisolulymfooman taudinkuva ja ennusteeseen vaikuttavat tekijät 19.6.2002 Helsingin yliopisto Riikka Räty Väitös 38/2002 Kommentteja
Kivennäisaineiden ja kasvisterolien yhdistelmä tehostaa sydäntautien ja lihavuuden torjuntaa 19.06.2002 Helsingin yliopisto Timo Vaskonen Väitös 38/2002 Kommentteja
Neurologisten lisävammojen ja päivän pituuden vaikutukset kehitysvammaisten uni-valverytmiin 20.6.2002 Helsingin yliopisto Niki Lindblom Väitös 38/2002 Kommentteja
Istukan vajaatoiminta ja sikiön sydän 28.6.2002 Oulun yliopisto Kaarin Mäkikallio-Anttila Väitös 38/2002 Kommentteja
Lyhyesti: Bakteerit potevat koti-ikävää Maapallolla elelevistä bakteerilajeista tunnetaan vain muutama promille. Yksi syy tunnettujen lajien pieneen määrään on se, että ympäristön bakteerit eivät suostu kasvamaan keinotekoisilla elatusaineilla. Bostonilainen tutkijaryhmä siirsi merenpohjasta kaistaleen akvaarioon ja seurasi, miten bakteereja ilmaantuu kaistaleen pinnalle laitettuun kammioon. Kammiossa kasvoi erilaisia pesäkkeitä kymmeniä kertoja enemmän kuin tavallisilla maljoilla. Heti alkuun löytyi kaksi uutta bakteerilajia. Nämä suostuivat kasvamaan keinotekoisella elatusaineellakin silloin, kun ne saivat kasvaa yhdessä. Ilmiön ajatellaan johtuvan bakteerien välisestä viestienvaihdosta, joka perustuu pienimolekyylisiin feromoneihin. Matti Viljanen Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Lyhyesti: Aleksitymiankin selitys aivojen poikkeavassa toiminnassa Aleksitymialla tarkoitetaan kyvyttömyyttä tunnistaa tunteita ja reagoida tunnepitoisesti. Ranskalaistutkijat selvittivät funktionaalisella magneettikuvauksella terveiden aleksityymisten ja normaalien miesten aivojen aktiviteettimuutoksia, kun heille näytettiin positiivisia ja negatiivisia tunteita herättäviä kuvia. Aleksityymisillä miehillä negatiivinen ärsyke vilkastutti aivotoimintaa anteriorisen cingulumin ja keskeisen otsalohkon kuorikerroksessa. Myös vasteessa positiiviseen ärsykkeeseen oli eroja otsalohkon alueella. Näyttääkin siltä, että aleksityymisellä persoonallisuudella on suoranainen yhteys poikkeavaan aivotoimintaan. Raimo Kr Salokangas Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Endoskooppinen polviartroosikirurgia on lumehoitoa Jos potilas ei saa apua polviartroosiinsa laihduttamisesta, lääkkeistä eikä fysikaalisesta ohjauksesta ja hoidosta, on vaihtoehto usein artroskooppinen nivelen debridement eli puhdistusleikkaus, jossa poistetaan mahdolliset irtokappaleet, nivelrustoa tasoitetaan (kondroplastia) ja nivelkierukkaa silotellaan. Tämän on esitetty pitävän artroosikivun loitolla ja parantavan polven toimintaa kuukausiksi, jopa vuosiksi. Asiaa ei ole kuitenkaan tutkittu systemaattisesti tähän asti. Robert Paul Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Tekevätkö hoitajat sen paremmin? Kansallisen terveydenhuoltoprojektin ja mm. lääkäripulan (?) siivittämänä Suomessa keskustellaan lääkärien ja hoitajien työjaosta. Oman lisänsä aiheeseen tuo tuore brittitutkimus. Hannu Puolijoki Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Virtsankarkailu on yleistä myös synnyttämättömillä naisilla Virtsanpidätyksen ongelmat vaivaavat lähes joka toista naista vuosien mittaan. Amerikkalaisen arvion mukaan virtsankarkailu on kahdeksanneksi yleisin naisväestön krooninen sairaus. Alatiesynnytykseen liittyvää lantion rakenteiden traumaa on pidetty tärkeänä syynä, mutta ongelma osoittautui yllättävän yleiseksi myös synnyttämättömillä naisilla - nunnilla. Pertti Kirkinen Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Aivojen palkitsemisjärjestelmän toiminta muuttunut depressiossa? Aivojen mesokortikolimbisen dopaminergisen hermoratajärjestelmän on todettu välittävän mielihyvän ja motivaation tunnetta, ja sen vuoksi sitä kutsutaan aivojen palkitsemisjärjestelmäksi. Mm. nikotiini, kokaiini ja dekstroamfetamiini vaikuttavat tätä järjestelmää stimuloiden, mikä saattaa selittää niiden riippuvuutta aiheuttavan luonteen. Stimuloiva vaikutus välittyy dekstroamfetamiinin dopamiinin vapautumista lisäävän vaikutuksen kautta. Raimo Kr Salokangas Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Lyhyesti: Levosimendaani tehokas vaikeassa vajaatoiminnassa Kalsiuminherkistäjä levosimendaani osoittautui kansainvälisessä LIDO-tutkimuksessa selvästi paremmaksi vaikean vajaatoiminnan hoidoksi kuin perinteinen dobutamiini. Tähän satunnaistettuun tutkimukseen osallistui yli 200 potilasta, joiden katsottiin tarvitsevan inotrooppilääkitystä vajaatoiminnan vaikeutumisvaiheen hoitoon. Vuorokauden kestoinen levosimendaani-infuusio korjasi merkittävästi vajaatoiminnan hemodynaamisia muutoksia 28 %:lla potilaista, dobutamiini vain 15 %:lla. Lääkkeestä saattaa olla ennusteellistakin hyötyä, sillä puolen vuoden seurannassa levosimendaanilla hoidettujen potilaiden kuolleisuus oli pienempi (26 % vs 38 %). Suomalaislääke näyttää siis olevan erinomainen valinta silloin, kun vaikean vajaatoiminnan hoidossa tarvitaan inotrooppitukea. Juhani Airaksinen Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Lyhyesti: Leukotrieeniantagonisti vai teofylliini lievässä astmassa - steroidiannoksen suurentaminen paras vaihtoehto Tsafirlukastin (20 mg x 2/pv) ja teofylliinin (200-300 mg/pv) antamaa lisähyötyä tutkittiin 24 astmaatikolla, joilla peruslääkityksenä oli hyvin pieniannoksinen inhaloitava beklometasoni (100 myyg/pv). Metakoliinialtistuksen tulosten perusteella bronkiaalinen reaktiivisuus väheni enemmän, kun peruslääkitykseen tuli mukaan tsafirlukasti. Sen sijaan on huomattava, että steroidiannoksen suurentaminen monoterapiana 400 myyg:aan päivässä osoittautui kuitenkin vielä paremmaksi vaihtoehdoksi, ja se on myös suositusten mukainen käytäntö. Hannu Puolijoki Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (II) Hoidon porrastuksen toteutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä Sepelvaltimotauti ja sen vakavat kohtausmuodot aiheuttavat suuren sairaalakuormituksen. Terveydenhuoltojärjestelmän on mietittävä huolellisesti strategiansa taudin ehkäisyssä ja hoidossa. Huomioon on otettava paikalliset olosuhteet ja resurssit. Uudet hoitomuodot pakottavat arvioimaan hoidon toteutuksen strategiaa määrävälein. Työikäisen väestön vakavien sepelvaltimotautikohtausten hoito muuttui tutkimusjakson aikana erikoissairaalapainotteisemmaksi. Tutkimusalueelle suunniteltu sydäninfarktin hoidon järjestely porrastusperiaatteen mukaan osoittautui toimivaksi. Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 37/2002 Kommentteja
Oulaskankaan lääkärin mitta täyttyi – perusti lankakaupan Terveydenhuolto Oulaskankaan lääkärin mitta täyttyi – perusti lankakaupan Anu Tuomikoski kieltäytyi yt-neuvotteluissa tarjotusta uudesta lääkärin pestistä.
Fluorialtistus vaikuttaa lapsen älykkyysosamäärään Tiede Fluorialtistus vaikuttaa lapsen älykkyysosamäärään Liika fluori on ÄO:n lisäksi haitaksi myös hampaille ja luustolle.
Hämärän rajamailla Kommentti Hämärän rajamailla Hoidon hinta ei ole euroja vaan se, mitä jää tekemättä, kirjoittaa Terhi Savolainen.
Säteilyaltistus jää leikkaussalissa pieneksi Keskustelua Säteilyaltistus jää leikkaussalissa pieneksi Keskimääräiset annokset ovat alle 0,005 millisievertiä vuodessa, kirjoittavat Juha Suutari ja Petra Tenkanen-Rautakoski.
Lääkärien tulisi kannustaa syömään kasvisruokaa Tiede Lääkärien tulisi kannustaa syömään kasvisruokaa Muutoksen tulisi alkaa terveydenhuoltojärjestelmän sisältä, brittikollegat esittävät.
Yle: Sairaaloiden helikopterikenttiä jouduttu sulkemaan Terveydenhuolto Yle: Sairaaloiden helikopterikenttiä jouduttu sulkemaan Traficomin uudet määräykset tietävät uudehkoille lentopaikoille miljoonien eurojen remontteja.
