Lääkärin etiikasta on keskusteltu viime aikoina(kin) paljon ja hartaasti, mutta useimmiten sana etiikka vedetään esiin varsin kevytkenkäisesti sellaisissa kysymyksissä, joihin ei ole eikä voikaan olla empiiriseen tieteelliseen näyttöön perustuvaa vastausta. Toisin sanoen sanasta etiikka - tai sanasta filosofia - on tehty tieteellisen tiedon rajan synonyymi. Tätä pahentaa etiikan ymmärtäminen jonkinlaisena mielipiteidenheittelyklubina tai ajatusriiheilynä. Näin on menetetty etiikka vakavasti otettavana diskurssina: etiikka on redusoitu pragmaattisen päätöksenteon ideologiseksi välineeksi.