Mitä kollegiaalisuus on 2000-luvulla?

Lääkäri 2013 -tutkimuksen osallistujien näkemykset kollegiaalisuudesta ovat sopusoinnussa Lääkäriliiton ohjeiden kanssa. Valtaosa vastaajista lähestyi asiaa positiivisin ilmauksin, mutta myös määrittelemällä, mitä kollegiaalisuus ei ole. Kriittisiäkin äänenpainoja esiintyi.

Kollegiaalisuudesta ei ole annettu lakeja tai määräyksiä. Käsite pohjautuu traditioon, jota lääkärinvala sekä kollegiaalisuusohjeet pukevat sanoiksi.

Lääkäriliitto otti vuoden 2013 teemakseen kollegiaalisuuden. Kollegakuntaa innostettiin keskustelemaan asiasta, ohjeistusta valmisteltiin liiton toimielimissä, ja Lääkärilehdessä julkaistiin asiaa käsitteleviä kirjoituksia (1,2,3,4). Vuoden lopulla julkaistiin Lääkäriliiton päivitetyt kollegiaalisuusohjeet (5,6). Kollegiaalisuus on edelleen ollut yksi suosituimmista pääkirjoitusten, kolumnien, blogien ja toimitettujen uutisten aiheista (7,8,9).

Teemavuoden takia Lääkäri 2013 -tutkimukseen lisättiin kysymyksiä lääkärien kokemasta kollegiaalisuudesta (10). Tutkimuksen tulokset eivät ehtineet vaikuttaa Lääkäriliiton kollegiaalisuusohjeen päivitykseen eivätkä päivitetyt ohjeet olleet vielä vastaajien tiedossa.

Tutkimuksen perusjoukon muodostivat alle 70-vuotiaat Suomessa asuvat laillistetut lääkärit (n = 21 501), joista kyselyyn satunnaistettiin joka toinen syntymäpäivämäärän perusteella (n = 10 600). Vastausosuus oli 51 % (n = 5 350).

Tulokset strukturoidun kysymyksen rajattuihin vaihtoehtoihin annetuista vastauksista on julkaistu Lääkärilehdessä aiemmin (11). Vapaamuotoiset vastaukset kysymykseen "Mitä on mielestäsi 2000-luvun kollegiaalisuus?" kertovat lääkärien kokemuksista. Vapaamuotoisen vastauksen kollegiaalisuudesta kirjoitti 2 720 lääkäriä. Yhdessä vastauksessa oli mainittu keskimäärin kolme asiaa tai enemmän, ja mainintoja kertyi yhteensä 8 089.

"Ymmärtämistä, suvaitsevaisuutta, rehellisyyttä, huomioimista, auttamista, rohkeutta kysyä, kykyä antaa palautetta. Avoimuutta ja yhdenvertaisuutta unohtamatta. Kollegaa tulee kohdella kuten haluaa itseäänkin kohdeltavan. Kritiikkiä pitää voida antaa, mutta asiallisuutta ei saa unohtaa. Kollegiaalisuutta on hoitaa omat työt." (mies, alle 35 v)

Vapaamuotoiset vastaukset luokiteltiin ja luokkia yhdisteltiin aihepiireittäin. Näin saatiin 18 pääluokkaa (kuvio 1). Lääkäriliiton verkkosivuilla olevaan tiedostoraporttiin on koottu luokittelun mukaiset vastaukset sekä näihin perustuvia arvioita (12).

Arvostusta ja kunnioitusta

Kyselyn mukaan lääkärikunta näkee kollegiaalisuuden positiivisena, rakentavana, hyödyllisenä ja tavoiteltavana arvona. Lääkäriliiton päivitetyn kollegiaalisuusohjeen (6) ja lääkärikunnan mielipiteiden välillä ei vallitse ristiriitaa, vaan ne tukevat vahvasti toisiaan. Vaikka yhtenäiset näkemykset muodostavat ylivoimaisen pääosan vastauksista, myös kriittisyyttä esiintyy.

Valtaosa vastaajista määritteli spontaanisti kollegiaalisuuden arvostukseksi ja kunnioitukseksi kollegaa ja hänen ammattitaitoaan kohtaan (kuvio 1). Kollegiaalisuus näkyy myös pyyteettömänä ja asiallisena kollegan auttamisena konsultaatioissa ja muussa työssä. Ammattikunnan näkökulmasta oman ammattitaidon kehittäminen ja jakaminen on olennainen osa kollegiaalisuutta.

Kollegiaalisuutta kuvaa hyvä yhteishenki ja yhteistyö. Moni liittää yhteishenkeen yhteisen arvopohjan ja etiikan kunnioituksen.

Avoin ja rakentava palaute potilaan parhaaksi on kollegiaalisuutta omimmillaan. Ristiriidat käsitellään kollegan kanssa rauhallisesti ja luottamuksella eikä peitellä, mutta kollegaa ei arvostella ulkopuolisille.

Kaikenikäisten lääkärien yhteistyö on kollegiaalisuudelle ominaista. Eniten puhutaan nuoren kollegan tukemisesta ja neuvomisesta, mutta myös kokeneempien kollegoiden auttaminen kuuluu asiaan.

Tasa-arvo ja sen edistäminen kollegoiden kesken on jonkin verran esillä eri alojen ja sektorien osalta mm. palkkauskysymyksissä. Osa tosin katsoo, että kollegiaalisuus on "katoavaa kansanperinnettä" kilpailun ja oman edun tavoittelun lisääntyessä.

Yhteenveto tuloksista on esitetty liitetaulukossa (Liitetaulukko 1 artikkelin sähköisessä versiossa, www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 7/2019).

Yhteinen ymmärrys on tärkeä side

Lääkärien määrä on moninkertaistunut suhteellisen lyhyenä aikana. Samalla lääkärien tehtävät ja asema terveydenhuollossa ovat eriytyneet erikoisalan, työnantajan tai asuinalueen mukaan. Myös kollegiaalisuuden merkitys päivittäisessä toiminnassa on muuttunut. Lääkärien välille on syntynyt kilpailua ja eroja työtehtävien arvottamisessa.

Kun lääkärimäärä on suuri, on vaara, että ammattikunnan sisälle syntyy "kuplia", joiden sisällä toimivilla ei enää ole yhteistä ymmärrystä kollegiaalisuuden merkityksestä. Profession kannalta tällaisessa kehityksessä on vaaransa, ja siksi kollegiaalisuuden perusteiden tiedostaminen ja vahvistaminen lääkärikunnassa on tärkeää.

Uusissa kollegiaalisuusohjeissa korostetaan tasa-arvoa, kunnioitusta ja suvaitsevaisuutta. Lääkäriys yhdistää, vaikka työnkuvat vaihtelevat. Kollegiaalisuus on toimintaa yhdessä potilaiden parhaaksi, ja siinä hyödynnetään kollegojen ammattitaitoa ja konsultointia. Ammattietiikkaa ja kollegiaalisuutta toteutetaan iästä ja asemasta riippumatta.

Hakusanalla "kollegiaalisuus" löytyy Lääkärilehden sivuilta vuosilta 2013–18 yhteensä 124 osumaa: pääkirjoituksia, blogeja, artikkeleita, mielipiteitä, uutisia ja toimitettuja ajankohtaiskirjoituksia. Kaikki tämä keskustelu tukee kollegiaalisuuden ymmärrystä. Mutta suurin merkitys on kuitenkin päivittäisillä kokemuksilla käytännön lääkärintyössä. Sen lääkärit osoittivat tässä tutkimuksessa.

› Lue myös raportti liiton verkkosivuilta

https://www.laakariliitto.fi/tutkimus/ammatillinen-kehittyminen/