1. Lääkärilehti
  2. Työssä
  3. Suositus peruselintoimintojen arvioinnista ja seurannasta
Rapor­tit ja käytän­nöt 12-13/2018 vsk 73 s. 786 - 788

Suositus peruselintoimintojen arvioinnista ja seurannasta

NEWS-pisteytys yhtenäistää ja systematisoi peruselintoimintojen arviointia. Se kannattaa ottaa kattavasti käyttöön ensihoidon alkuarviosta aina kotiutuspäätökseen saakka.

Suositus peruselintoimintojen arvioinnista ja seurannasta Kuva 1 / 1

Peruselintoimintojen perusteellisen arvioinnin tulisi olla osa jokaisen lääkärin ja sairaanhoitajan perusvalmiuksia (11 Soar J, Nolan JP, Böttiger BW ym. European resuscitation council guidelines for resuscitation 2015: section 3. Adult advanced life support. Resuscitation 2015;95:100–47.). Tämä koskee etenkin akuutisti sairastuneiden potilaiden arviointia, ja kansainvälistä ABCDE-lähestymistapaa kriittisesti sairaan potilaan tutkimiseen opetetaan laajalti sekä perusopinnoissa että akuuttilääketieteen jatkokoulutuksessa.

Useissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että potilaiden peruselintoimintoja arvioidaan sairaanhoidossa puutteellisesti eikä mittauksia kirjata systemaattisesti (22 Chen J, Hillman K, Bellomo R ym. The impact of introducing medical emergency team system on the documentations of vital signs. Resuscitation 2009;80:35–43.). Sairaalassa elvytystilanteita edeltävät useimmiten tunteja kestäneet peruselintoimintojen häiriöt, ja ennuste tämänkaltaisissa tilanteissa on olematon (33 Kause J, Smith G, Prytherc D ym. A comparison of antecedents to cardiac arrests, deaths and emergency intensive care admissions in Australia and New Zealand, and the United Kingdom--the ACADEMIA study. Resuscitation 2004;62:275–82.).

NEWS:n on todettu olevan herkin, tarkin ja samalla yksinkertainen mittari.

Kun peruselintoimintojen häiriöt tunnistetaan ajoissa ja tarvittavat hoidot aloitetaan viipymättä, monet kuolemantapaukset terveydenhuollon yksiköissä voidaan välttää (44 Winters BD, Weaver SJ, Pfoh ER, Yang T, Pham JC, Dy SM. Rapid-response systems as a patient safety strategy: a systematic review. Ann Intern Med 2013;158:417–25.). Erinomainen esimerkki ajoissa tehdyn intervention vaikutuksista on suonensisäisen antibioottihoidon aloittaminen heti, kun ajatus sepsiksestä herää: tällä yksinkertaisella ja halvalla interventiolla voidaan välttää viiveistä aiheutuva menehtyminen monielinvaurioon raskaastakin tehohoidosta huolimatta (55 Kumar A, Roberts D, Wood KE ym. Duration of hypotension prior to initiation of effective antimicrobial therapy is the critical determinant of survival in human septic shock. Crit Care Med 2006;34:1589–96.).

Sairaalansisäiset ensihoitoryhmät ovat vakiintuneet osaksi ensihoitoketjua myös monissa suomalaisissa sairaaloissa (66 Tirkkonen J, Nurmi J, Olkkola KT, Tenhunen J, Hoppu S. Cardiac arrest teams and medical emergency teams in Finland: a nationwide cross-sectional postal survey. Acta Anaesthesiol Scand 2014;58:420–7.). Toiminnan tavoitteena on päästä puuttumaan kehittyviin elinhäiriöihin, ennen kuin tehohoidon interventiotkin muuttuvat "vain kalliiksi saattohoidoksi" (77 Safar P. Critical care medicine – quo vadis? Critical Care Medicine 1974:2:1–5.). Ilman laajempaa ohjausta näiden ryhmien toiminta ja vuodeosastojen hoitajien käyttämät hälytyskriteerit muovautuvat kuitenkin sairaalakohtaisiksi – tai jopa osastokohtaisiksi (66 Tirkkonen J, Nurmi J, Olkkola KT, Tenhunen J, Hoppu S. Cardiac arrest teams and medical emergency teams in Finland: a nationwide cross-sectional postal survey. Acta Anaesthesiol Scand 2014;58:420–7.,88 DeVita MA, Smith GB, Adam SK ym. Identifying the hospitalised patient in crisis --a consensus conference on the afferent limb of rapid response systems. Resuscitation 2010;81:375–82.).

NEWS on mittarina herkin ja tarkin

National Early Warning Scoren (NEWS) kehitti Britanniassa sisätautilääkäriyhdistyksen (Royal College of Physicians) työryhmä vuonna 2012 standardoimaan aikuispotilaiden peruselintoimintojen arviointia ja seurantaa sekä mahdollistamaan varhaisen puuttumisen kehittyviin peruselintoimintojen häiriöihin sairaaloissa. Joulukuussa 2017 julkaistun päivityksen mukaan NEWS on otettu kattavasti käyttöön Britannian julkisessa terveydenhuollossa, kuten oli tavoitteena (99 The Royal College of Physicians. National Early Warning Score (NEWS) 2: Standardising the assessment of acute-illness severity in the NHS. Lontoo: RCP 2017;1–77.). NHS:n virallisen kannan mukaan sen tulee olla käytössä kaikissa julkisesti rahoitetuissa sairaaloissa, ja vastaava kannanotto on myös Irlannin kansalliselta terveydenhuoltojärjestelmältä.

Pisteytys huomioi potilaan hengitystaajuuden, happisaturaation, verenpaineen, syketaajuuden, tajunnan tason, lämpötilan sekä mahdollisen lisähapen käytön (kuvio 1Kansikuva. ). Jokainen muuttuja pisteytetään asteikolla 0–3. Pistemäärä nousee sitä korkeammalle, mitä kauempana normaalista fysiologisesta alueesta mittaustulos on. Pisteiden summa kuvaa luotettavasti potilaan peruselintoimintojen tilaa, ja korkeat pisteet ennakoivat tarkasti sydämenpysähdystä, tehohoitoon ajautumista tai kuolemaa seuraavan vuorokauden aikana (1010 Smith GB, Prytherch DR, Meredith P, Schmidt PE, Featherstone PI. The ability of the National Early Warning Score (NEWS) to discriminate patients at risk of early cardiac arrest, unanticipated intensive care unit admission, and death. Resuscitation. 2013;84:465–70.).

Pisteytys kehitettiin alun perin tunnistamaan vuodeosastopotilaiden tilan heikentyminen, mutta sen on lisäksi todettu toimivan luotettavana peruselintoimintojen häiriöiden mittarina päivystyspoliklinikoilla ja ensihoidossa (1111 Alam N, Vegting IL, Houben E ym. Exploring the performance of the National Early Warning Score (NEWS) in a European emergency department. Resuscitation 2015;90:111–5.,1212 Silcock DJ, Corfield AR, Gowens PA, Rooney KD. Validation of the National Early Warning Score in the prehospital setting. ­Resuscitation 2015;89:31–5.). Yli kolmestakymmenestä fysiologisesta pisteytysjärjestelmästä NEWS:n on todettu olevan herkin, tarkin ja samalla yksinkertainen mittari kuvaamaan peruselintoimintoja (1010 Smith GB, Prytherch DR, Meredith P, Schmidt PE, Featherstone PI. The ability of the National Early Warning Score (NEWS) to discriminate patients at risk of early cardiac arrest, unanticipated intensive care unit admission, and death. Resuscitation. 2013;84:465–70.).

Suositus suomalaiseen käytäntöön

Eurooppalaisia elvytyssuosituksia mukaileva elvytyksen Käypä hoito -suositus toteaa peruselintoimintojen häiriöiden varhaisen toteamisen olevan ensimmäinen ja merkittävin lenkki laitoksissa tapahtuvien elvytysten hoitoketjussa (1313 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytys­neuvoston, Suomen Anestesio­logiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Elvytys. Käypä hoito -suositus 3.2.2016. www.kaypahoito.fi). Suomessa peruselintoimintojen arviointia ja seurantaa tai siihen käytettäviä menetelmiä ei ole kansallisella tasolla standardoitu. NEWS on kuitenkin otettu käyttöön jo monissa sairaaloissa, kuten TAYS:ssa, Seinäjoen keskussairaalassa ja Etelä-Savon keskussairaalassa sekä HUS:n alueen ensihoitoyksiköissä.

Lue myös

Sairaanhoitajaliiton aloitteesta perustettiin syksyllä 2017 työryhmä, johon kutsuttiin kaksi Suomen Lääkäriliiton nimeämää asiantuntijaa. Tarkoituksena oli laatia kansallinen suositus potilaiden peruselintoimintojen seurannasta NEWS:n pohjalta. Juuri julkaistussa suosituksessa todetaan NEWS:n arvo myös perusterveydenhuollossa, kotihoidossa ja ensihoidossa (1414 Suomen sairaanhoitajaliitto ry:n asettama työryhmä. NEWS – ­Aikaisen varoituksen pisteytys­järjestelmä. (siteerattu 18.2.2018). http://sairaanhoitajat.fi/artikkeli/news-aikaisen-varoituksen-­pisteytysjarjestelma/

). Kirjoittajat suosittelevatkin NEWS:n käyttöä potilaan peruselintoimintojen arviointiin hoitopaikasta riippumatta.

Pisteytys tuo yhteisen kielen

NEWS-pisteytys on erityisen arvokas päivystysaikana usein varsin niukoilla resursseilla toimiville vuodeosastojen sairaanhoitajille. Se auttaa strukturoimaan potilaiden arviointia ja antaa peruselintoimintojen yleistilasta objektiivista tietoa. Tämä tuo jatkuvuutta potilaan tilan seurantaan, kun vuorossa olevan henkilöstö vaihtuu. Näin tiheämpi seuranta voidaan fokusoida potilaisiin, joilla elintoimintojen häiriöiden riski on suurin. Lisäksi pisteytys tarjoaa selkeät hälytysrajat osaston hoitavan lääkärin konsultoimiselle sekä sairaalansisäisen ensihoitoryhmän hälyttämiselle.

Kaikilla terveydenhuoltojärjestelmän tasoilla käytettynä NEWS tarjoaa yhteisen tavan arvioida potilaan peruselintoimintojen tilaa ja viestiä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Kotihoidon tai ensihoidon jo kotona arvioima pisteytys kertoo osaltaan päivystykseen tulevan potilaan hoidon tarpeen kiireellisyydestä.

Vaikka peruselintoimintoja mittaavat pääasiassa hoitajat, lääkärikunnan on oltava tietoinen pisteytysjärjestelmästä, sen tarkoituksesta ja käytöstä osana päivittäistä työskentelyä. Pisteytyksen avulla on yksinkertaista kommunikoida esimerkiksi teho-osaston kollegan kanssa vuodeosaston potilaan tilan heiketessä. NEWS-pisteet on suositeltavaa ottaa osaksi jokapäiväistä osastokiertoa samalla tavoin kuin seurataan CRP:tä, valkosoluja ja hemoglobiinia.

Kirjoittajat
Mika Karjalainen
sairaanhoitaja YAMK
KYS, teho-osasto
Marcus Norrgård
sairaanhoitaja AMK
HUS Meilahden sairaala, Teho-osasto 20
Minna Peltomaa
TtM, hoitotyön kliininen asiantuntija
TAYS
Jussi Pirneskoski
LL, osastonlääkäri
HUS, HYKS Akuutti, Ensihoito
jussi.pirneskoski@hus.fi
Heidi Rantala
sairaanhoitaja AMK, erityisasiantuntija
Fioca Oy
Joonas Tirkkonen
LT, erikoistuva lääkäri
TAYS, anestesiologia ja tehohoito
Kirjallisuutta
1
Soar J, Nolan JP, Böttiger BW ym. European resuscitation council guidelines for resuscitation 2015: section 3. Adult advanced life support. Resuscitation 2015;95:100–47.
2
Chen J, Hillman K, Bellomo R ym. The impact of introducing medical emergency team system on the documentations of vital signs. Resuscitation 2009;80:35–43.
3
Kause J, Smith G, Prytherc D ym. A comparison of antecedents to cardiac arrests, deaths and emergency intensive care admissions in Australia and New Zealand, and the United Kingdom--the ACADEMIA study. Resuscitation 2004;62:275–82.
4
Winters BD, Weaver SJ, Pfoh ER, Yang T, Pham JC, Dy SM. Rapid-response systems as a patient safety strategy: a systematic review. Ann Intern Med 2013;158:417–25.
5
Kumar A, Roberts D, Wood KE ym. Duration of hypotension prior to initiation of effective antimicrobial therapy is the critical determinant of survival in human septic shock. Crit Care Med 2006;34:1589–96.
6
Tirkkonen J, Nurmi J, Olkkola KT, Tenhunen J, Hoppu S. Cardiac arrest teams and medical emergency teams in Finland: a nationwide cross-sectional postal survey. Acta Anaesthesiol Scand 2014;58:420–7.
7
Safar P. Critical care medicine – quo vadis? Critical Care Medicine 1974:2:1–5.
8
DeVita MA, Smith GB, Adam SK ym. Identifying the hospitalised patient in crisis --a consensus conference on the afferent limb of rapid response systems. Resuscitation 2010;81:375–82.
9
The Royal College of Physicians. National Early Warning Score (NEWS) 2: Standardising the assessment of acute-illness severity in the NHS. Lontoo: RCP 2017;1–77.
10
Smith GB, Prytherch DR, Meredith P, Schmidt PE, Featherstone PI. The ability of the National Early Warning Score (NEWS) to discriminate patients at risk of early cardiac arrest, unanticipated intensive care unit admission, and death. Resuscitation. 2013;84:465–70.
11
Alam N, Vegting IL, Houben E ym. Exploring the performance of the National Early Warning Score (NEWS) in a European emergency department. Resuscitation 2015;90:111–5.
12
Silcock DJ, Corfield AR, Gowens PA, Rooney KD. Validation of the National Early Warning Score in the prehospital setting. ­Resuscitation 2015;89:31–5.
13
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytys­neuvoston, Suomen Anestesio­logiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Elvytys. Käypä hoito -suositus 3.2.2016. www.kaypahoito.fi
14
Suomen sairaanhoitajaliitto ry:n asettama työryhmä. NEWS – ­Aikaisen varoituksen pisteytys­järjestelmä. (siteerattu 18.2.2018). http://sairaanhoitajat.fi/artikkeli/news-aikaisen-varoituksen-­pisteytysjarjestelma/

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Koronapandemia on vaikuttanut valiokuntatyöhön

Läsnäolo etäkokouksissa on ollut kiitettävää.

Ajassa
Koronarokotukset viivästyvät

Viivästystä tulisi joitakin viikkoja, arvioi Mia Kontio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Tieteessä
Lasten epilepsiat – laaja sairauksien kirjo

Etiologiat, taudinkuva ja ennuste vaihtelevat.

Ajassa
Koronatapaukset vähentyneet selvästi

Myös sairaalahoidon tarve on vähentynyt.

Ajassa
Älylaastari varoittaa, jos potilaan tila heikkenee

VTT:llä kehitetty digitaalinen laastari voisi helpottaa ­potilaiden seurantaa osastoilla ja kotona.

Ajassa
Valtaosa suomalaisista suhtautuu elinluovutukseen myönteisesti

Elinluovutukseen on valmis 83 prosenttia kansalaisista.