Lääketeollisuus kannattaa toisiolain muutoksia
Myös nopeaa toimeenpanoa kannatetaan.
Lääketeollisuus ry kannattaa eduskunnalle annettua hallituksen esitystä toisiolain muutoksiksi. Niillä tuodaan lainsäädäntöön teollisuudenkin kaipaamaa joustoa ja selkeytetään kliinisten tutkimusten ja toisiolain suhdetta.
Lääketeollisuus toivoo, että muutokset käsitellään eduskunnassa nopeasti ja laki saadaan odotetusti voimaan toukokuussa 2026.
Toisiokäyttö tarkoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja rekisteritietoja käytetään muun muassa tieteellisessä tutkimuksessa, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa sekä opetuksessa.
– Tutkiva lääketeollisuus kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä toisiolain muutosten onnistuneesta valmistelusta. Tutkimuksessa on vahva perusta Suomen innovaatiopohjaiselle kasvulle ja uudistukset helpottavat rekisteritutkimusten tekemistä Suomessa. Nyt on tärkeää, että eduskunta käsittelee tämän hyvän esityksen sujuvasti ja saamme uuden lain voimaan, Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne-Mari Virolainen sanoo tiedotteessa .
Laki velvoittaa rekisterinpitäjät tuomaan kustannusperusteet läpinäkyvämmin hakijan tietoon. Lakimuutokset helpottaisivat myös kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.
Laki hajauttaisi lupa- ja aineistotoimitusprosessin. Jos tutkimusta tekevä luvanhakija tarvitsee tietoja useasta eri rekisteristä, hän voi hakea lupia joko jokaiselta erikseen tai keskitetysti sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findatalta.
Lääketeollisuus ry:n mukaan muutoksen myötä on tärkeää varmistaa, että hakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti. Lisäksi on tärkeää, ettei laintulkinnasta synny erilaisia tulkintoja hajautuneen mallin mukaan.
"Toisiolain uudistaminen tärkeä askel kohti uusia investointeja "
Tietoaineistoja voisi jatkossa luovuttaa myös kansainväliseen tutkimukseen ja riskiarvioinnin perusteella muuhun kuin toisiolain mukaiseen tietoturvalliseen käyttöympäristöön. Toisiolakia ei sovelleta kliinisissä lääketutkimuksissa henkilötietojen käsittelyyn.
Virolainen muistuttaa, että kovassa kansainvälisessä kilpailussa tutkimusinvestoinneista kansallinen tutkimusekosysteemi on ratkaisevan tärkeä.
– Kun infrastruktuuri, data, osaavat ammattilaiset ja regulaatio muodostavat vetovoimaisen kokonaisuuden, niin tutkimusinvestointeja ohjautuu tällaiseen innovaatiomyönteiseen ympäristöön. Suomen menestys nojaa jatkossakin korkeaan osaamiseen ja toisiolain uudistaminen on tärkeä askel kohti uusia investointeja, hän mainitsee.
