Kainuussa kaikilla on nyt omalääkäri
Suomussalmella ja Hyrynsalmella väestö jaettiin lääkärien kesken jo keväällä, nyt mallissa on mukana koko hyvinvointialue.
Viime huhtikuusta alkaen jokaisella Suomussalmen ja Hyrynsalmen kuntien asukkaalla on ollut omalääkäri. Marraskuusta alkaen sama ylellisyys on ollut kaikilla muillakin kainuulaisilla, Puolankaa lukuun ottamatta.
Kainuu ehti ensimmäisenä hyvinvointialueena nimeämään kaikille asukkailleen omalääkärin perusterveydenhuoltoon.
– Lääkärit ovat olleet tyytyväisiä, heillä ei ole ollut moitittavaa eikä protestoitavaa. Kommenttien mukaan työ on muuttunut hallittavammaksi. Tekemistä on yhtä paljon kuin ennenkin, hankkeen kehittäjälääkäri Janne Liimatainen kertoo.
Liimataisen mukaan kaiken takana on se, että hyvinvointialue organisaationa sitoutuu järjestelyyn ja että perusterveydenhuollon johtaja vaatii ja valvoo sen toteutusta. Kainuussa tämä on hänen mukaansa onnistunut.
Puolanka ei vielä ole mallissa mukana, sillä siellä Terveystalo tuottaa perusterveydenhuollon palvelut vuoden loppuun saakka.
Pohjalla omahoitajuudet
Väestön jaossa pohjana olivat Kainuussa pitkään toimineet omahoitajuudet. 44 prosentilla potilaista oli jo vanhastaan nimetty omahoitaja, Suomussalmella luku oli jopa 73 prosenttia.
– Lähdimme siitä, että omahoitajuudet säilytetään. Loput väestöstä jaettiin sattumanvaraisesti omahoitajille. Tämän jälkeen muodostimme lääkäri-hoitajatyöparit, Liimatainen kertoo.
Omalääkäri määräytyi potilaalle omahoitajan mukaan. Tuttuun hoitajaan sitoutuminen nähtiin arvokkaana asiana.
– Tulkitsimme niin, että kun on tietoa ja näyttöä potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuuden hyödyistä, niin miksi sama ei toimisi myös potilaan ja hoitajan välisessä suhteessa, Liimatainen toteaa.
Ne potilaat, joilla ei ollut nimettyä omahoitajaa, eivät olleet edellisen viiden vuoden aikana olleet lainkaan kontaktissa terveysasemalle.
Omahoitajaan saa nyt suoraan yhteyden soittamalla terveysaseman numeroon tai lähettämällä viestin digitaalisessa Omasote-palvelukanavassa.
Senioreja ja yek-lääkäreitä
Hyrynsalmella, Suomussalmella ja Kuhmossa väestö on jaettu vain seniorilääkärien kesken ja yleislääketieteen erityiskoulutuksessa (yek) olevat lääkärit toimivat heidän rinnallaan. Väestön koko seniorilääkäriä kohden on noin 3000 henkeä.
– Näillä terveysasemilla on senioreita sikäli mukavasti, ettei heidän väestöstään tullut kohtuuttoman suuri. Toisaalta niissä ei keväällä väestönjaon hetkellä myöskään ollut juuri yek-lääkäreitä, mutta tiedettiin heitä olevan pian tulossa, Liimatainen kertoo.
Muissa kunnissa myös yek-lääkäreillä on oma väestö. Kajaanissa väestön koko on 1700–2700 henkeä lääkäriä kohden.
Yek-lääkäreitä pyritään tukemaan nimeämällä heidän työpareikseen 1–3 kokenutta hoitajaa.
Tiimimalli on eri asia
Liimatainen muistuttaa, että hoidon jatkuvuuden hyötyjen on tieteellisesti osoitettu nousevan juuri potilas-lääkärisuhteen jatkuvuudesta. Jotta siihen päästään, väestö on jaettava omalääkäreille.
Tiimimalli, jossa on mukana isompi moniammatillinen joukko, ei hänen mukaansa tällaista jatkuvuutta tuota.
– Tiimi ei ole hoidon jatkuvuutta eikä omalääkäriyttä, vaan tiimimalli. Tieteellisen näytön pohjalta tiedetään, ettei potilaan ja tiimin välinen hoitosuhde tuota niitä hyötyjä, joita potilaan ja lääkärin välinen suhde tuottaa.
Digi sopii hoitosuhteen sisälle
Liimatainen ei usko, että digitaalisten palveluiden lisääminen itsessään pelastaisi perusterveydenhuollon.
Ne sopivat hänen mielestään hyvin käytettäväksi hoitosuhteen sisällä silloin, kun potilas ja lääkäri tai hoitaja yhdessä toteavat, että tietyt asiat voidaan hoitaa diginä.
Jos digitaaliset palvelut keskitetään, se rikkoo hoidon jatkuvuuden ja hyöty potilas-lääkärisuhteesta menetetään. Tämä lisää palvelujen kysyntää ja johtaa herkästi medikalisaatioon.
– Tällä hetkellä eduskunnassa, valtioneuvostossa, ministeriöissä ja hyvinvointialueiden johdossa uskotaan, että digitaalisuus pelastaa. Ei pelasta, vaan potilaan ja ammattilaisen välinen vuorovaikutus on terveydenhuollossa se asia, joka auttaa, Liimatainen näkee.
