Akuuttilääkäri astuu pian eturiviin

Jokainen akuuttilääke­tieteeseen erikoistuva raivaa tällä hetkellä tietä uudelle erikoisalalle ja rakentaa omaa koulutus­ohjelmaansa.

– Akuuttierikoistuvien täytyy vain reippaasti tarttua asioihin, aivan kuten ensiavussakin tehdään, Jarno Naskali sanoo.

– Jaksamista on parantanut myös se, että nyt Jorvissa on vakiporukka, joka tuntee päivystyksen erittäin hyvin, Veli-Pekka Harjola sanoo.

Mitään ei ole annettu valmiina, ja moni asia riippuu omasta aktiivisuudesta. Näin tiivistää opintojensa kulkua lempääläläinen Jarno Naskali, joka valmistuu akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi vuoden sisällä.

Naskali aloitti urakkansa vuonna 2013, jolloin akuuttilääketieteestä tuli Suomen uusin erikoisala. Akuuttierikoistuvilla on poikkeuksellinen tilanne, sillä heillä ei ole oman alan senioreja opettamassa ja tukemassa. Sairaalapäivystyksiin sijoittuvat erikoislääkärit eivät myöskään täytä tyhjiötä, vaan perinteistä päivystysmallia muutetaan heidän mukanaan.

Akuuttilääkärien on tarkoitus työskennellä päivystyksen etulinjassa, ottaa ensimmäisenä potilaat vastaan, tehdä diagnostiikkaa, antaa päivystyksellistä hoitoa ja ohjata potilaat eteenpäin tarvittaessa muiden alojen erikoislääkärien käsiin.

Akuuttilääkärit perehtyvät päivystystyön näkökulmasta soveltuvin osin konservatiivisiin ja operatiivisiin aloihin sekä pediatriaan, anestesiologiaan ja ensihoitoon.

Akuuttilääketiede on Suomessa vielä monissa paikoissa tuntematon asia. Pisimpään, yli 40 vuotta, alaa on kehitetty Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa.

Uuden alan pioneerit

Jäänsärkemisen lisäksi Jarno Naskalilta ja jokaiselta akuuttierikoistuvalta on vaadittu toimeliaisuutta oman koulutusohjelmansa muokkaamisessa. He ovat itse hankkineet reunapalveluihin tarvittavia koulutuspaikkoja ja esittäneet toiveita koulutuksen sisällöstä.

– Esimerkiksi TAYS:ssa saimme läpi toivomuksen, että anestesiologian opinnot suorittaneet pääsevät leikkaussaliin ylläpitämään taitoja hengitysteiden aukipitämisessä, Naskali kertoo tyytyväisenä.

Akuuttilääkärien tulo ja päivystyksen muutos tapahtuvat jokaisessa sairaanhoitopiirissä ja sairaalassa eri tahtiin. Naskali on suorittanut yliopistosairaalaosuutta TAYS Acutassa vuoden alusta, ja sitä ennen hän työskenteli kolmisen vuotta Hämeenlinnan keskussairaalassa.

– Hämeenlinna on alusta alkaen kehittänyt akuuttilääkärimallia. Toisaalta esimerkiksi Acutaan tarvitaan melko paljon valmiita akuuttilääkäreitä, ennen kuin he voivat ottaa suurempaa roolia, Naskali vertaa.

Tällä hetkellä Naskalilla on Acutassa viisi akuuttierikoistuvaa kollegaa.

"Emme ole yleislääkäreitä"

Ajatus perinteisen päivystystavan muutoksesta on kohdannut ajoittain tiukkaakin vastustusta, mutta toisaalta yhä harvempi torjuu akuuttilääkärien tuloa: nyt päivystykseen saadaan lääkäreitä, jotka haluavat nimenomaan sinne.

Tienraivauksen tuomasta lisätyöstä huolimatta Jarno Naskali on varsin tyytyväinen erikoisalansa valintaan. Parasta on se, että työ on ennalta arvaamatonta ja vuoron päättyessä toiset jatkavat. Valmistumisen jälkeen hän todennäköisesti aikoo hakea töihin keskussairaalaan.

Naskali toimii akuuttilääketieteen yhdistyksessä erikoistuvien jaoksen puheenjohtajana. Hänen mukaansa erikoistuvia huolettaa eniten se, että akuuttilääkärit tullaan päivystyksissä rinnastamaan yleislääketieteen erikoislääkäreiksi.

– Vanhat erikoisalat pitävät tiukasti kiinni posteistaan eivätkä yleislääkärit ole merkittävän innostuneita tekemään päivystystyötä. Sairaanhoitopiirien näkökulmasta voisi olla helppo ratkaisu laittaa akuuttilääkärit tekemään yleislääkärien tehtäviä yhteispäivystyksiksi muuttuvissa yksiköissä. Olennaista kuitenkin on se, että akuuttilääkärit saavat vastaanottaa jakamatonta potilasmateriaalia.

Hänen mukaansa esimiesten tehtävä on luoda puitteet, joissa akuuttilääketiede voi kehittyä oikeaan suuntaan.

Naskali painottaa, että myös jokaisen akuuttierikoistuvan ja valmiin erikoislääkärin täytyy olla oma-aloitteinen ja pitää aktiivisesti esillä akuuttilääketieteen asiaa. Pienin mutta määrätietoisin askelin hyvä tulee.

Aallokko tyyntyi Jorvissa

Suuret muutokset eivät aina – tai yleensä – suju kitkatta, kuten Espoossa Jorvin sairaalan päivystysuudistus on muistuttanut. Lääkärilehti kertoi vuosi sitten (14–15/2015), kuinka terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon päivystysten sulautuminen yhteispäivystykseksi ja akuuttilääkärien mukaantulo aiheuttivat voimakkaitakin näkemyseroja työnjaosta.

Nyt tilanne on tasaantunut eivätkä sisätautien ja kirurgian etupäivystäjät koe enää vastaavaa kuormitusta, kertoo HYKS:n linjajohtaja, ylilääkäri Veli-Pekka Harjola. Sisätautipäivystäjien 24-tuntiset viikonloppuvuorot on typistetty 10–14 tuntiin. Myös arkipäivisin töitä tehdään eri mallilla kuin ennen.

– Jaksamista on parantanut myös se, että nyt Jorvissa on vakiporukka, joka tuntee päivystyksen erittäin hyvin. Lisäksi olemme juuri saaneet käyttöön uudet, tarkoituksenmukaiset päivystystilat. Sekin vaikuttaa paljon, Harjola sanoo.

Akuuttierikoistuvilla on kokemusta taas vuosi lisää, ja he pärjäävät Harjolan mukaan itsenäisesti aina vain paremmin. Yöajalle on lisätty yksi vuoro akuuttilääkärille, ja hän katsoo ensisijaisesti kirurgisia potilaita. Kirurgi ei ole öisin päivystyspoliklinikan etupäivystysvastuussa kuin erityistilanteissa.

– Kirurgit ovat kiitelleet tätä. Konsultaatiot helpompien tilanteiden kohdalla ovat vähentyneet.

Jorvin päivystyksessä vain osa etulinjan lääkäreistä erikoistuu akuuttilääketieteeseen. Tilanne ei ole Harjolan mukaan optimaalinen, mutta paranee, kun akutologeja on tarpeeksi.

Tuorein lisäys jorvilaisten koulutusohjelmaan on mahdollisuus suorittaa akuuttipediatrian opinnot Lastenklinikalla. Harjolan mukaan valmiin akuuttilääkärin sijoittumisesta lastensairaalan päivystykseen ei ole keskusteltu.

– Haluamme kouluttaa monipuolisesti osaavia lääkäreitä, joilla on uudenlainen ajattelutapa päivystykseen, luonnehtii Harjola.

Satoja tarvitaan

– Uuden erikoisalan startti on ollut hyvä, kertoo akuuttilääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja, päivystyksen ylilääkäri Susanna Wilén Pohjois-Karjalan keskussairaalasta.

Erikoistumiskoulutukseen on ilmoittautunut noin 140 lääkäriä. Tarkkaa lukua käytännössä tällä hetkellä erikoistuvista ei ole. Wilén arvioi, että akuuttilääkäreitä koulutetaan lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä.

– Yksiköt, joissa akuuttilääkärit ovat työskennelleet, ovat myönteisiä asiaa kohtaan. Akuuttilääkäreiden on nähty parantaneen hoidon laatua ja nopeuttaneen päivystysprosessia. Akuuttilääkärimalli säästää myös rahaa, Wilén sanoo.

Koulutuksen jako yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden välillä puhututtaa. Wilénin mukaan yliopistosairaalat tuntuvat haluavan yhä isompaa viipaletta akuuttilääkärien koulutuksesta, mutta keskussairaaloiden mielestä mahdollisimman monialainen päivystys kehittää laaja-alaista osaamista.

– Eteenpäin pääsemme, se on varma. Koulutusohjelma hakee uomaansa. Eihän kirurgiankaan koulutusohjelma ole sama kuin viisi vuotta sitten. Oleellista on, että päivystyspotilaat tulevat akuuttilääkärien käsissä hyvin hoidetuiksi.

Akuuttilääketieteen yhdistys arvioi muutama vuosi sitten STM:lle, että vuonna 2030 tarvitaan noin 350 akuuttilääkäriä. Wilénin mukaan arvio tarkentuu ja luku suurenee.

Parhaillaan keskustellaan myös akuuttilääkärien tehtäväkentästä. Heille hahmotellaan vastuuta päivystävien sairaaloiden valvonta- ja tarkkailuosaston potilaiden hoidosta. Osa kirurgian ja sisätautien erikoistuvien päivystystyöstä voitaisiin siirtää akuuttilääkäreille osaksi normaalia viikkotyöaikaa.

Susanna Wilénin mukaan akuuttilääketieteen erikoislääkäri voisi työskennellä myös eri erikoisalojen akuuttiosastoilla. Päivystyksen kehittäminen sopisi hänelle erityisen luontevasti.