Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu, ja siinä julkaistaan lääketieteellisiä ja terveydenhuoltoon liittyviä alkuperäistutkimus­artikkeleita ja katsauksia sekä pääkirjoituksia. Lääkärilehden JUFO-luokitus on 1.

Artikkelien aiheiden tulee olla yleisesti kiinnostavia ja teksti on voitava ym­märtää ilman erityisasiantuntemusta. Lisäksi lehdessä julkaistaan useita lääketiedettä käsitte­leviä vakiopalstoja. Tämä aineisto on pääosin pyydettyä tai toimituksellis­ta, mutta ehdotukset ovat aina tervetulleita.

Eri artikkelityypit on kuvattu lyhyesti tämän ohjeen lopussa. Kustakin niistä on oma erillinen ohjeensa. Myös toimitus voi auttaa sopivan kirjoitustyypin valinnassa. Toimitukseen voi myös lähettää vinkkejä aiheista, joista Lääkärilehden ajankohtaistoimitus voisi tehdä esimerkiksi haastattelun.

Olemme päivittäneet tietosuojakäytäntöämme 25.5.2018. Lue lisää tietosuojakäytännöstämme.

Toimituksen yhteystiedot löydät täältä.

Kuka on kirjoittaja?

Kaikki kirjoittajat vastaavat artikkelin koko si­sällöstä, ja heistä jokaisen tulee olla osallistu­nut käsikirjoituksen työstämiseen, alkuperäistutkimusartikkelissa myös merkittävällä tavalla tutkimuksen suunnittelemiseen tai aineiston keräämiseen, tulosten analysointiin tai tulkintaan. Korjatun lopullisen käsi­kirjoituksen tulee olla kaikkien kirjoittajien hy­väksymä.

Käsikirjoituksen muotoilu

Tekstitiedostoissa ei pidä käyttää tekstinkäsit­telyohjelman tavutusta tai viittausjärjestelmää. Tekstisivuihin tulee liittää sivunume­rointi. Kappaleet erotetaan toisistaan kahdella rivinvaihdolla, samoin otsikot tekstistä.

Suosi suomea ja vältä lyhenteitä

Vierasperäisiä sanoja on vältettävä, jos on olemassa hyvä suomenkielinen vastine. Lyhen­teiden käyttö ei ole suositeltavaa, eikä varsin­kaan tilapäisiä lyhenteitä pidä käyttää edes tau­lukoissa. Vain tavallisten mittayksiköiden ly­henteitä ja muita aivan tavallisimpia lyhenteitä (esim. EEG, EKG, DNA) voi käyttää selittämät­tä, muuten nimitys kirjoitetaan ensi kerran ko­konaan ja perään merkitään sulkeisiin lyhen­ne, jota tekstissä myöhemmin käytetään, esim. gonadoliberiini (GnRH). Mittayksiköinä käytetään SI-järjestel­män yksiköitä, ellei jokin muu käytäntö ole va­kiintunut.

Kirjoituksessa mainituista laitteista merki­tään sulkeisiin myös laitteen merkki ja valmis­taja. Lääkkeistä käytetään ensisijaisesti vaikutta­van aineen geneeristä nimeä, vain poikkeusta­pauksissa kauppanimeä.

Käsikirjoituksen lähettäminen

Lääkärilehteen tarjottavat alkuperäistutkimus-, lyhyt tutkimusraportti-, katsaus-, Käytännöt-artikkeli-, tapausselostus- ja Potilas päivystyksessä -käsikirjoitukset lähetetään ScholarOne Manuscripts -palvelun kautta osoitteessa https://mc04.manuscriptcentral.com/finnmedj

Palvelun käyttö edellyttää rekisteröitymisen. Palveluun kirjaudutaan rekisteröitymisen yhteydessä luotavalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Myös toimitus voi rekisteröidä käyttäjän.

Käsikirjoi­tus, taulukot, kuviot, muu liiteaineisto sekä julkaisuluvat ja eettisen toimikunnan lausun­not lähetetään erillisinä tiedostoina. Katso tarkemmat ohjeet kunkin kirjoitustyypin kohdalta.

Tarjottavan käsikirjoituksen mukana tulee lähettää kaikkien kirjoittajien sidonnaisuuksienilmoituslomakkeet. Lomake löytyy täältä.

Käsikirjoituksen lähettämiseen tai ScholarOne Manuscripts -palvelun käyttöön liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä:

toimitusassistentti Noora Järvinen, 040 455 2579, noora.jarvinen@laakarilehti.fi
toimitusassistentti Hilkka Yletyinen, 040 455 2582, hilkka.yletyinen@laakarilehti.fi

Muiden kuin tiedeosioon tarkoitettujen kirjoitusten lähettäminen, katso kunkin kirjoitustyypin ohje.

Tekijänoikeudet

Lääkärilehdelle tarjottavan käsikirjoituksen tulee olla aikaisemmin julkaisematon. Lähtö­kohta on, että käsikirjoitusta tarjotaan yhteen leh­teen kerrallaan. Lääkärilehti julkaisee artikkelit se­kä painetussa lehdessä että sähköisesti inter­netissä.

Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväk­syttyyn artikkeliin siirtyvät kansainvälisen teki­jänoikeuskäytännön mukaisesti Lää­kärilehdelle. Lääkä­rilehdellä on oikeus yksin ilman artikkelin kir­joittajan erillistä suostumusta julkaista artikkeli sähköisessä muodossa Lääkärilehden ja Lääkärilehden kanssa sopimuspoh­jaista sisältöyhteistyötä tekevien tahojen sähköi­sissä palveluissa, mukaan lukien Potilaan Lää­kärilehdessä. Lääkärilehteen julkaistavaksi hyväk­sytty tai Lääkärilehdessä jo julkaistu artikkeli voidaan julkaista toisessa painotuot­teessa tai sähköisessä mediassa vain Lääkärilehden suostumuksella. Kirjoittajalla on kuitenkin oikeus rinnakkaistallentaa artikkelinsa lopullinen versio (kustantajan PDF) oman laitoksensa julkaisuarkistoon.

Mikäli lehdessä julkaistavasta tutkimuksesta järjestetään tiedotustilaisuus, se on ajoitettava julkaisemispäivään tai sen jälkeen.

Julkaisupäätös ja käsikirjoitusten editointi

Tieteessä-osiossa julkaistavaksi tarjotun aineiston arvioinnista vastaavat päätoimittaja, lääketieteelliset vastuutoimittajat ja lääkäritoimitus.

Alkuperäistutkimus-, katsaus- ym. Tieteessä-osioon tarkoitetut käsikirjoitukset käyvät läpi toimituksen ulkopuolisen, kaksoissokkoutetun vertaisarvioinnin. Kirjoittajien nimet eivät tule vertaisarvioijien tietoon. Pyydetynkin käsikirjoituksen julkaisemisesta päätetään vasta, kun se on arvioitu toimituksessa. Lue lisää vertaisarviointiprosessista.

Lääkärilehden toimituksen yksi tehtävä on muokata artikkelit palvelemaan laajaa lukijakun­taa. Tämä vaatii lähes aina tekstin kieliasun muokkaamista ja usein lyhentämistä.

Artikkelityypeille ja niiden tiivistelmille annetut suositusmitat koskevat alkuperäisiä käsikirjoituksia. Toimitus varaa oikeuden päättää julkaistavien tekstien ja tiivistelmien pituuksista.

Taittosyistä artikkelia voidaan joutua lyhentämään myös jul­kaisuprosessin loppuvaiheessa, vaikka käsikirjoitus olisi kirjoitusohjeiden pituusrajojen mukainen. Osa tekstistä, taulukoista ja kuvista saa­tetaan julkaista vain artikkelin verkkoversiossa.

Valitse ensin oikea kirjoitustyyppi

Alkuperäistutkimus

Alkuperäistutkimusartikkeli esittää kirjoittajien omia, uusia tutkimustuloksia. Lääketieteellisten alkuperäistutkimusten lisäksi julkaistaan terveydenhuoltoaiheisia tutkimusartikkeleita, joiden aiheita voivat olla terveyspalvelujen järjestäminen tai laatu, terveydenhuollon kustannukset, lääkärikoulutus, lääkärivaje, mielipidemittaukset yms. Paikallisten ja laajempienkin toimintamallien (kehittämisen) kuvaukset sopivat parhaiten Asiantuntija-artikkeliksi.

Lyhyt tutkimusraportti

Lyhyenä tutkimusraporttina voi tarjota julkaistavaksi tuloksia tutkimuksista, jotka eivät täytä alkuperäistutkimusartik­kelin kriteereitä, mutta joiden havainnot ovat kiinnostavia tai hyödyllisiä lukijakunnalle. Paikallisten ja laajempienkin toimintamallien (kehittämisen) kuvaukset sopivat parhaiten Asiantuntija-artikkeliksi.

Katsaus

Katsaus on aihettaan monipuolisesti aikaisemman kirjallisuuden perusteella käsittelevä artikkeli. Lääketieteellisten katsausten lisäksi julkaistaan terveydenhuoltoaiheisia katsausartikkeleita, joiden aiheita voivat olla terveyspalvelujen järjestäminen tai laatu, terveydenhuollon kustannukset, lääkärikoulutus, lääkärivaje, mielipidemittaukset yms.

Käytännöt

Käytännöt on tiivis, suoraviivainen ja käytännönläheinen kirjoitus yleensä yhden sairauden diagnostiikasta tai hoidosta.

Asiantuntija-artikkeli

Asiantuntija-artikkelina julkaistaan käytännönläheisiä artikkeleita, jotka auttavat lääkäriä hänen työssään. Esimerkiksi paikallisten toimintamallien (kehittämisen) kuvaukset sopivat asiantuntija-artikkeliksi.

Pääkirjoitus

Pääkirjoituksessa kir­joittaja esittää näkemyksensä ajankoh­taisesta lääketieteellisestä tai muusta lääkärikuntaa koskettavasta aiheesta, jolla on yleistä mielenkiintoa.

Näkökulma

Näkökulma-palstalla julkaistaan kannanottoja tieteellisiin tai lääkärikuntaa muuten kiinnosta­viin ajankohtaisiin aiheisiin. Näkökulma-artikkeli on pääkirjoitusta laajempi.

Keskustelua

Keskustelua-palstalla julkaistaan tiiviitä kan­nanottoja ja kommentteja Lääkärilehdessä julkaistuihin artikkeleihin tai muihin ajankohtaisiin ilmiöihin, jotka koskettavat lääkärikuntaa.

Sivu päivitetty 6.6.2023.