Lääkärilehden kirjoitusohjeet: Yleisiä ohjeita
Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu, jossa julkaistaan lääketieteellisiä ja terveydenhuoltoon liittyviä alkuperäistutkimusartikkeleita, katsauksia, tapausselostuksia sekä pääkirjoituksia. Lääkärilehden Jufo-luokitus on 1.
Lääkärilehdelle tarjottavan käsikirjoituksen tulee olla aikaisemmin julkaisematon. Lähtökohta on, että käsikirjoitusta tarjotaan yhteen lehteen kerrallaan.
Aiheiden tulee olla yleisesti kiinnostavia, ja teksti on voitava ymmärtää ilman erityisasiantuntemusta. Lisäksi lehdessä julkaistaan useita lääketiedettä käsitteleviä vakiopalstoja. Tämä aineisto on pääosin pyydettyä tai toimituksellista, mutta ehdotukset ovat aina tervetulleita.
Artikkelityypit on kuvattu lyhyesti tämän ohjeen lopussa. Kustakin on oma erillinen ohjeensa. Toimitus voi auttaa sopivan kirjoitustyypin valinnassa. Toimitukseen voi myös lähettää vinkkejä aiheista, joista Lääkärilehden ajankohtaistoimitus voisi tehdä esimerkiksi haastattelun.
Lue lisää tietosuojakäytännöstämme.
Toimituksen yhteystiedot löydät täältä.
Kuka on kirjoittaja?
Kaikki kirjoittajat vastaavat artikkelin koko sisällöstä, ja heistä jokaisen tulee olla osallistunut käsikirjoituksen työstämiseen, alkuperäistutkimusartikkelissa myös merkittävällä tavalla tutkimuksen suunnittelemiseen tai aineiston keräämiseen, tulosten analysointiin tai tulkintaan. Korjatun lopullisen käsikirjoituksen tulee olla kaikkien kirjoittajien hyväksymä.
Käsikirjoituksen muotoilu
Tekstitiedostoissa ei pidä käyttää tekstinkäsittelyohjelman tavutusta tai viittausjärjestelmää. Tekstisivuihin tulee liittää sivunumerointi. Kappaleet erotetaan toisistaan kahdella rivinvaihdolla, samoin otsikot tekstistä.
Suosi suomea ja vältä lyhenteitä
Vierasperäisiä sanoja on vältettävä, jos on olemassa hyvä suomenkielinen vastine. Lyhenteiden käyttö ei ole suositeltavaa, eikä varsinkaan tilapäisiä lyhenteitä pidä käyttää edes taulukoissa. Vain tavallisten mittayksiköiden lyhenteitä ja muita aivan tavallisimpia lyhenteitä (esim. EEG, EKG, DNA) voi käyttää selittämättä, muuten nimitys kirjoitetaan ensi kerran kokonaan ja perään merkitään sulkeisiin lyhenne, jota tekstissä myöhemmin käytetään, esim. gonadoliberiini (GnRH). Mittayksiköinä käytetään SI-järjestelmän yksiköitä, ellei jokin muu käytäntö ole vakiintunut.
Kirjoituksessa mainituista laitteista merkitään sulkeisiin myös laitteen merkki ja valmistaja. Lääkkeistä käytetään ensisijaisesti vaikuttavan aineen geneeristä nimeä, vain poikkeustapauksissa kauppanimeä.
Käsikirjoituksen anonymisointi vertaisarviointia varten
Lääkärilehti käyttää kaksoissokkoutettua vertaisarviointia, jossa kirjoittajilta salataan arvioijien nimet ja arvioijilta kirjoittajien nimet. Korvaa ilmaisu ”aiemmassa tutkimuksessamme” esim. ilmauksella ”aiemmassa suomalaistutkimuksessa”, koska muuten kirjallisuusviite paljastaa kirjoittajat. Sairaalaan, jossa tutkimus on tehty, kannattaa sairaalan nimen sijasta viitata ilmaisulla ”meidän sairaalamme” jne. Näin salatut tiedot palautetaan käsikirjoitukseen viimeistelyvaiheessa ennen julkaisemista.
Tekijänoikeudet
Lääkärilehti julkaisee artikkelit sekä painetussa lehdessä että sähköisesti internetissä.
Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn artikkeliin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Lääkärilehdelle. Lääkärilehdellä on oikeus yksin ilman artikkelin kirjoittajan erillistä suostumusta julkaista artikkeli sähköisessä muodossa Lääkärilehden ja Lääkärilehden kanssa sopimuspohjaista sisältöyhteistyötä tekevien tahojen sähköisissä palveluissa, mukaan lukien Potilaan Lääkärilehdessä. Lääkärilehteen julkaistavaksi hyväksytty tai Lääkärilehdessä jo julkaistu artikkeli voidaan julkaista toisessa painotuotteessa tai sähköisessä mediassa vain Lääkärilehden suostumuksella. Kirjoittajan opinnäytetyön osana artikkeli voidaan kuitenkin liittää ilman erillistä lupapyyntöä. Kirjoittajalla on oikeus rinnakkaistallentaa artikkelinsa lopullinen versio (kustantajan PDF) oman laitoksensa julkaisuarkistoon.
Mikäli lehdessä julkaistavasta tutkimuksesta järjestetään tiedotustilaisuus, se on ajoitettava julkaisemispäivään tai sen jälkeen.
Käsikirjoituksen lähettäminen
Lääkärilehteen tarjottavat alkuperäistutkimus-, lyhyt tutkimusraportti-, katsaus-, Käytännöt-artikkeli- ja tapausselostuskäsikirjoitukset lähetetään ScholarOne Manuscripts -palvelun kautta osoitteessa https://mc04.manuscriptcentral.com/finnmedj
Jos olet lähettämässä toimituksen pyytämää käsikirjoitusta, kirjaudu palveluun kirjoituspyynnössä ilmoitetulla käyttäjätunnuksella.
Muiden kuin toimituksen pyytämien käsikirjoitusten kohdalla kirjautumiseen käytetään joko aiemmin luotua käyttäjätunnusta tai jos käytät palvelua ensimmäistä kertaa, tulee käyttäjätunnus ja salasana luoda ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä. Jos haluat vaihtaa aiemmin luodun käyttäjätunnuksen tai sähköpostiosoitteen, voit tehdä sen kirjautumalla palveluun tai ottamalla yhteyttä toimitukseen: kasikirjoituspalvelu@laakarilehti.fi.
Käsikirjoitus, taulukot, kuviot, muu liiteaineisto sekä julkaisuluvat ja eettisen toimikunnan lausunnot lähetetään erillisinä tiedostoina. Katso tarkemmat ohjeet kunkin kirjoitustyypin kohdalta.
Tarjottavan käsikirjoituksen mukana tulee lähettää kaikkien kirjoittajien sidonnaisuuksienilmoituslomakkeet. Lomake löytyy täältä.
Käsikirjoituksen lähettämiseen tai ScholarOne Manuscripts -palvelun käyttöön liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä:
toimitusassistentti Noora Järvinen, 040 455 2579, noora.jarvinen@laakarilehti.fi
toimitusassistentti Hilkka Yletyinen, 040 455 2582, hilkka.yletyinen@laakarilehti.fi
Muiden kuin tiedeosioon tarkoitettujen kirjoitusten lähettäminen, katso kunkin kirjoitustyypin ohje.
Julkaisupäätös ja käsikirjoitusten editointi
Tieteessä-osiossa julkaistavaksi tarjotun aineiston arvioinnista vastaavat lääketieteellinen päätoimittaja, lääketieteelliset vastuutoimittajat ja lääkäritoimitus. Lopullisen julkaisupäätöksen tekee lääketieteellinen päätoimittaja.
Lääkärilehti käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan myöntämää vertaisarviointitunnusta. Alkuperäistutkimus-, katsaus- ym. Tieteessä-osioon tarkoitetut käsikirjoitukset käyvät läpi toimituksen ulkopuolisen, kaksoissokkoutetun vertaisarvioinnin vähintään kahdella arvioijalla. Kirjoittajien nimet eivät tule vertaisarvioijien tietoon. Pyydetynkin käsikirjoituksen julkaisemisesta päätetään vasta kirjoitustyypin mukaisen arvioinnin jälkeen. Lue lisää vertaisarviointiprosessista.
Lääkärilehden toimituksen yksi tehtävä on muokata artikkelit palvelemaan laajaa lukijakuntaa. Tämä vaatii lähes aina tekstin kieliasun muokkaamista ja usein lyhentämistä.
Artikkelityypeille ja niiden tiivistelmille annetut suositusmitat koskevat alkuperäisiä käsikirjoituksia, eivätkä pituusrajat saa ylittyä myöskään vertaisarvioinnin perusteella muokatuissa käsikirjoituksissa. Toimitus varaa oikeuden päättää julkaistavien tekstien ja tiivistelmien lopullisista pituuksista.
Taittosyistä artikkelia voidaan joutua lyhentämään myös julkaisuprosessin loppuvaiheessa, vaikka käsikirjoitus olisi kirjoitusohjeiden pituusrajojen mukainen. Osa tekstistä, taulukoista ja kuvista saatetaan julkaista vain artikkelin verkkoversiossa.
Valitse kirjoitustyyppi
Alkuperäistutkimus
Alkuperäistutkimusartikkeli esittää kirjoittajien omia, uusia tutkimustuloksia. Lääketieteellisten alkuperäistutkimusten lisäksi julkaistaan terveydenhuoltoaiheisia tutkimusartikkeleita, joiden aiheita voivat olla terveyspalvelujen järjestäminen tai laatu, terveydenhuollon kustannukset, lääkärikoulutus, lääkärivaje, mielipidemittaukset yms. Paikallisten ja laajempienkin toimintamallien (kehittämisen) kuvaukset sopivat parhaiten Asiantuntija-artikkeliksi.
Lyhyt tutkimusraportti
Lyhyenä tutkimusraporttina voi tarjota julkaistavaksi tuloksia tutkimuksista, jotka eivät täytä alkuperäistutkimusartikkelin kriteereitä, mutta joiden havainnot ovat kiinnostavia tai hyödyllisiä lukijakunnalle. Paikallisten ja laajempienkin toimintamallien (kehittämisen) kuvaukset sopivat parhaiten Asiantuntija-artikkeliksi.
Katsaus
Katsaus on aihettaan monipuolisesti aikaisemman kirjallisuuden perusteella käsittelevä artikkeli. Lääketieteellisten katsausten lisäksi julkaistaan terveydenhuoltoaiheisia katsausartikkeleita, joiden aiheita voivat olla terveyspalvelujen järjestäminen tai laatu, terveydenhuollon kustannukset, lääkärikoulutus, lääkärivaje, mielipidemittaukset yms.
Käytännöt
Käytännöt on tiivis, suoraviivainen ja käytännönläheinen kirjoitus yleensä yhden sairauden diagnostiikasta tai hoidosta.
Asiantuntija-artikkeli
Asiantuntija-artikkelina julkaistaan käytännönläheisiä artikkeleita, jotka auttavat lääkäriä hänen työssään. Esimerkiksi paikallisten toimintamallien (kehittämisen) ja uusien diagnostisten luokitusten, oirekyselyjen ja -mittarien yms. kuvaukset sopivat asiantuntija-artikkeliksi.
Pääkirjoitus
Pääkirjoituksessa kirjoittaja esittää näkemyksensä ajankohtaisesta lääketieteellisestä tai muusta lääkärikuntaa koskettavasta aiheesta, jolla on yleistä mielenkiintoa.
Näkökulma
Näkökulma-palstalla julkaistaan kannanottoja tieteellisiin tai lääkärikuntaa muuten kiinnostaviin ajankohtaisiin aiheisiin. Näkökulma-artikkeli on pääkirjoitusta laajempi.
Keskustelua
Keskustelua-palstalla julkaistaan tiiviitä kannanottoja ja kommentteja Lääkärilehdessä julkaistuihin artikkeleihin tai muihin ajankohtaisiin ilmiöihin, jotka koskettavat lääkärikuntaa.
Sivu päivitetty 23.9.2024.