Antibioottien käyttö tutkittu: Suomi keskikastissa
Antibiootteja käytetään avohoidossa eniten Ranskassa ja vähiten Hollannissa, todetaan Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa (2005;365:579–87). Mitä etelämmäksi Euroopassa siirrytään, sitä hanakammin antibiootteja käytetään.– Antibioottikäytön suuntaviivat Euroopassa ovat olleet tiedossa jo pari vuotta. Ranskassa antibiootteja käytetään todellakin yli kolme kertaa enemmän kuin Hollannissa. Suomi sijoittuu vertailussa keskikastiin. Nyt olemme verranneet nimenomaan sitä, mitä lääkkeitä Euroopassa käytetään, sanoo professori Pentti Huovinen Kansanterveyslaitoksesta.
Suomessa käytetään paljon ensimmäisen polven kefalosporiineja. Muualla Euroopassa näitä lääkkeitä ei juurikaan käytetä, vaan suositaan laajakirjoisia kolmannen polven kefalosporiineja.
– Suomessa Käypä hoito -suositukset ja Mikstra-ohjelma ovat vaikuttaneet merkittävästi lääkkeiden rationaaliseen käyttöön. Muualla Euroopassa ihan tavallista nuhakuumetta lääkitään vielä runsaasti antibiooteilla. Suomessa flunssapotilaista alle 10 % saa antibioottikuurin. Mutta edelleen 90 % välikorvatulehduspotilaista ja 75 % keuhkoputkitulehduspotilaista saa antibioottikuurin.
– Antibioottien käyttöä lieväoireisissa ylemmissä hengitystieinfektioissa pitää hillitä, mutta mitään paniikkinappulaa Suomessa ei tarvitse painaa, Huovinen sanoo.
– Erityisen huolissani olen pikkulasten tilanteesta. 1–2-vuotiaista peräti 60 % saa ainakin yhden antibioottikuurin vuodessa. Lasten päivähoidossa pitäisi ehdottomasti siirtyä pienempiin ryhmiin, koska suuret ryhmäkoot altistavat pikkulapsia hengitystietulehduksille. Siirtyminen pieniin ryhmiin toimisi osaltaan myös antibioottiresistenssin kasvua vastaan, Huovinen toteaa.
Tutkimustiedot kerättiin vuosina 1997–2002 antibioottien käyttöä Euroopassa tutkivassa ESAC-ryhmässä, jossa myös Huovinen on mukana. Ryhmässä on mukana 32 maata.
Vuokko Järvilehto
