Esimakua yksilöllisestä syövänhoidosta

Vuoden 2017 Lääkärilehden väitöskirja­palkinnon saaja Mika Kontro toivoo, että väitöskirja antaa esimakua siitä millaista yksilöllistetty leukemian hoito on tulevaisuudessa.

– Tutkimusyhteistyön rakentaminen opetti tieteentekijän itsenäistä toimintaa ja arkea, kertoo Mika Kontro.

– Olen havainnut, miten hyödyllistä vertaisarviointi on, Kari Raaska sanoo.

Palkinnosta iloitsevat kollegat Kirsi Karvala ja Markku Sainio kirjoittivat siitä, mitä ”selittämättömiksi” jääneet sisäilmaoireet ovat.

Sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri Mika Kontro osoitti geenitiedon ja lääkeseulonnan soveltuvan akuutin leukemian yksilöllisen hoidon suunnitteluun, uusien tautialaryhmien tunnistamiseen sekä hoitovastetta ennakoivien tekijöiden löytämiseen.

Hän kiinnostui väitöskirjan tekemisestä hematologiaan erikoistumisen loppuvaiheessa, jolloin virisi yhteistyö Suomen molekyylilääketieteen instituutin, HYKS:n hematologian klinikan sekä Hematologian tutkimusyksikön kesken.

Kontro toteaa, ettei akuuttiin leukemiaan ole tullut uusia hoitoja 30 vuoteen ennen vuotta 2017. Hänen väitöskirjansa tavoitteena olikin löytää uusia hoitoja akuuttia leukemiaa sairastaville potilaille.

– Olin tehnyt jo niin paljon kliinistä työtä hematologiankin osalta, että akuuttiin leukemiaan liittyvät hoidolliset haasteet alkoivat hahmottua.

Palkinnon perusteluissa sanotaan, että akuutin leukemian hoidon kehittämiseksi on kipeästi tarvittu uutta tietoa, ja hoitonäkökulma on Kontron väitöskirjassa hyvin mukana. Väitöskirjassa on käytetty moderneja tutkimusmenetelmiä, ja se edustaa hyvää translationaalista tutkimusta solutasolta kliiniseen tutkimukseen, biopankkidataa hyödyntäen. Osatyöt on julkaistu korkeatasoisissa tieteellisissä lehdissä.

Kontro käytti tutkimusmenetelminä eksomi- ja RNA-sekvensointia sekä tutkimusryhmän kehittämää suurikapasiteettista lääkeseulamenetelmää.

Hän kertoo, että taudin syntyyn johtavat mutaatiot ja poikkeava geenien luenta voidaan tarkasti selvittää sekvensointimenetelmillä.

– Suurikapasiteettisessa lääkeseulamenetelmässä potilaan leukemiasoluja altistetaan yli 500 lääkeaineelle ja näin voidaan arvioida kunkin potilaan tautisolukon yksilöllistä lääkeherkkyyttä.

Kontro painottaa, että uusien hoitojen tullessa käyttöön tarvitaan vastetta ennakoivia biomarkkereita, jotta jo etukäteen pystytään tunnistamaan hoidoista hyötyvät potilaat. Erityisesti hän tutki ohjelmoidulle solukuolemalle herkistävien BCL-2-estäjien vastetta ennakoivia tekijöitä.

Kontro on myös ollut kehittämässä hematologista biopankkia, jonka näytekokoelmat mahdollistavat hematologisten sairauksien syntymekanismien aiempaa paremman tutkimuksen, mutta myös diagnostiikan ja kohdennettujen hoitojen kehittämisen.

Kansainvälinen kilpailu motivoi

Melkein seitsemän vuotta kestäneeseen väitöskirjaprojektiin kuului myös sangen kiireisiä vaiheita. Kansainvälinen kilpailu loi paineita, mutta se oli Kontron mielestä samalla erittäin motivoivaa.

– Monet tutkimusaiheemme olivat muidenkin ryhmien mielenkiinnon kohteina. Uusien tutkimustulosten myötä syntyi aikapaine julkaista tiedot ennen kilpailijoita.

Tutkimusyhteistyö rakennettiin pala palalta

Kontron mukaan tutkimusyhteistyön rakentaminen opetti tieteentekijän itsenäistä toimintaa ja arkea.

– Alussa yritin yhdistää kliinisen työn ja tutkimuksen, mutta ymmärsin sen nopeasti mahdottomaksi. Sain onneksi pitkiäkin tutkimusvapaita työstäni HYKS:n hematologian klinikasta.

Kontro mainitsee, että tutkimusta olivat tekemässä kliinikoiden lisäksi muun muassa molekyylibiologian, farmakologian ja bioinformatiikan osaajat.

Hänen mielestään monitieteellinen tutkimusryhmä auttaa lähestymään ongelmaa uudesta näkökulmasta ja synnyttää sopivaa kriittisyyttä.

– Kliinikkotutkijan panos tällaisessa ryhmässä on tärkeä, koska juuri hänellä on tietoa siitä, mitkä kysymykset ovat kliinisen työn kannalta merkityksellisimpiä.

Kontro vietti aikaa laboratoriossa opetellen perustutkimuksen metodeja. Hän kuvaa, että tämä auttoi paitsi toimimaan osana translationaalista tutkimusryhmää, myös seuraamaan ja ymmärtämään perustutkimusta laajemminkin.

Tutkimustyö jatkuu

Mielenkiintoiset tutkimustulokset veivät Kontroa kiinnostavasta projektista toiseen.

– Vasta väitöstä kirjoittaessani mielsin tekeväni väitöskirjaa. Oli tietysti hienoa saada tämä työ valmiiksi, mutta uudet projektit odottavat.

Kontro suuntautuu tällä hetkellä entistä enemmän kliiniseen lääketutkimukseen. Hän kirjoittaa nyt ensimmäistä tutkimusprotokollaansa.

– Kliiniseen lääketutkimukseen kuuluu runsaasti samoja asioita kuin väitöstutkimukseeni. Kaikkinensa väitöstutkimus antaa hyvän perustan toimia sekä kliinisen että translationaalisen lääketutkimuksen parissa.

Kari Raaska haluaa antaa rakentavaa kritiikkiä

Lääkärilehti jakaa tänä vuonna kolmatta kertaa arvioijan palkinnon. Nyt sen saa LT, psykiatrian, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri, osastonylilääkäri Kari Raaska HYKS:n Psykiatriakeskuksesta.

Palkinnon perusteluissa todetaan muun muassa, että Raaska suhtautuu aina myönteisesti arviointipyyntöihin ja on kuluneenakin vuonna antanut useita laadukkaita arvioita. Hän perustelee korjausehdotuksensa hyvin, tarvittaessa kirjallisuusviittein. Käsikirjoituksessa jo olevan sisällön kommentoinnin lisäksi hän esittää uusia kysymyksiä ja ideoita kirjoituksen parantamiseksi.

Raaskan mukaan arviointi on vastuullinen tehtävä. Hän haluaa esittää kritiikin niin, että siitä on hyötyä kirjoittajalle.

– Kirjoittajat ovat asiantuntijoita, jotka ovat tehneet paljon töitä artikkeleidensa eteen. Kritiikin pitää olla rakentavaa ja kunnioittaa kirjoittajaa. Hyvä arvio ei tarkoita sitä, että kritiikkiä on paljon.

Raaska ryhtyi Lääkärilehden tieteellisten artikkelien arvioijaksi, koska on itsekin saanut tärkeitä parannusehdotuksia omiin kirjoituksiinsa vertaisarvioijilta.

– Olen havainnut, miten hyödyllistä vertaisarviointi on. Ryhmässä kirjoittaessa sokeutuu joillekin asioille. Siksi on hyvä, että joku katsoo kirjoitusta ikään kuin puhtaalta pöydältä.

Vuoden kirjoitus avaa toimintakykyä rajoittavan sisäilmaoireilun syntymekanismeja

Työterveyslaitoksen ylilääkärit Kirsi Karvala ja Markku Sainio halusivat tuoda Lääkärilehden Vuoden kirjoitukseksi valitussa artikkelissaan Sisäilma ja ympäristöherkkyys tietoa lääkäreille siitä, mitä "selittämättömiksi" jääneet sisäilmaoireet ovat.

Sisäilmaongelmat ovat olleet paljon esillä julkisuudessa viime vuosina. Nykyisin tiedetään hyvin, mitä sisäilman epäpuhtaudet ovat ja mitä haittavaikutuksia niillä on.

– Puhutaan selittämättömistä oireista nimenomaan lainausmerkeissä, koska näille oireille on kyllä selitys, Karvala huomauttaa.

Sainio kertoo, että parin viime vuosikymmenen aikana Työterveyslaitoksella on tutkittu tuhansia sisäilmasta oireilevia potilaita.

– Tästä syntyi halu kirjoittaa lääkärikunnalle siitä, mitkä mekanismit ovat sisäilmaan liittyvän oireilun taustalla, Sainio painottaa.

Karvala puolestaan toteaa, että he ovat saaneet työssään paneutua potilaiden tutkimiseen ja tehdä monialaista tutkimustyötä sekä osallistua työpaikkojen sisäilmaongelmien selvitystyöhön. Siksi heille on syntynyt varsin monipuolinen kuva ilmiöstä.

Karvala ja Sainio ovat iloisia siitä, että artikkeli on otettu hyvin vastaan ja siitä on tullut positiivista palautetta lääkäreiltä.

– Lääkärin ja potilaan pitää yrittää ratkoa yhdessä potilaan sisäilmaan liittyviä oireita. Uudet näkökulmat auttavat löytämään keinoja, joilla oireista voi toipua, Karvala kuvaa.

Palkinnon perusteluissa sanotaan muun muassa, että valinnan kriteereinä olivat ajankohtaisuus, selkeys sekä yleinen kiinnostavuus ja käytännön ohjeet lukijoille. Artikkeli valottaa kiihkottomasti ympäristöherkkyyteen liittyviä tutkimustuloksia ja antaa keinoja pelkojen sekä huolien vähentämiseen. Artikkeli myös avaa ansiokkaasti ympäristöherkkyyden käsitettä ja antaa tietoa oireilun mekanismeista. Perustelujen mukaan artikkeli on rautainen katsaus päivänpolttavaan aiheeseen. Kun lääkärit itse suhtautuvat ympäristöherkkyyksiin kiihkottomasti, potilaat saavat todennäköisesti parempaa hoitoa.