Geenitieto muuttaa lääkitystä

Mitä enemmän tiedämme perimän osuudesta lääkkeiden ­vaikutukseen, sitä enemmän voimme 
saada hyötyä myös vanhoista lääkkeistä, sanoo farmakogenetiikan professori Mikko Niemi.

Geenitieto muuttaa lääkitystä Kuva 1 / 1

Mitä enemmän tiedämme perimän osuudesta lääkkeiden ­vaikutukseen, sitä enemmän voimme 
saada hyötyä myös vanhoista lääkkeistä, sanoo farmakogenetiikan professori Mikko Niemi.

Vain noin puolet potilaista hyötyy heille määrätyistä lääkkeistä. Osalle potilaista lääkkeillä ei ole toivottua vaikutusta ja pienelle osalle voi tulla vakaviakin haittoja. Etenkin yllättävien haitta­vaikutusten taustalla ovat usein geneettiset syyt.

Tällä hetkellä on käytössä kymmenkunta geenitestiä, joilla voidaan ennakoida potilaan lääkevastetta. Esimerkiksi leukemialääke merkaptopuriinia ja HIV-lääke abakaviiria määrättäessä on tehtävä geenitesti ennen lääkehoidon aloittamista, sillä potilaat, joilla on tietty geenimuutos, voivat saada vakavia haittavaikutuksia. Usein geenitesti tehdään kuitenkin vasta, kun potilas on jo saanut haittavaikutuksia lääkkeestä.

– Perimä on merkittävä altistava tekijä esimerkiksi statiinien aiheuttamassa lihashaittavaikutuksessa ja varfariinin aiheuttamissa verenvuodoissa. Geenitesti voitaisiin tehdä jo ennen lääkkeen käytön aloittamista ainakin niille, joilla on muitakin haittavaikutusten riskitekijöitä. Varsinkin niissä tapauksissa, joissa lääkkeen aloittamisella ei ole kiire, sanoo farmakogenetiikan professori Mikko Niemi Helsingin yliopistosta.

Perimä ei selitä kaikkea

Niemen mukaan lääkärit voisivat käyttää olemassa olevia geenitestejä ahkeramminkin. Suurin syy siihen, ettei niitä käytetä, on tiedon puute.

Geenitutkimus kehittyy valtavaa vauhtia ja lääkehoidon ja sairauksien diagnosoinnin oletetaan ottavan lähivuosina ison harppauksen eteenpäin. Geenitiedon avulla voidaan kehittää ­uudenlaisia lääkkeitä, mutta myös vanhoista lääkkeistä voisi saada enemmän irti.

– Yhteiskunnan kannattaisi panostaa patenttisuojasta vapautuneiden lääkkeiden tutkimukseen, koska se ei kiinnosta lääketeollisuutta. Olen varma, että monien vanhojen lääkkeiden haittoja olisi mahdollista vähentää ja vaikutusta parantaa ottamalla potilaan perimä nykyistä paremmin huomioon.

Niemi muistuttaa, ettei perimä selitä kaikkea.

– Geenitestien yleistyminen on tervetullutta. Se tulee säästämään yhteiskunnan rahoja ja inhimillistä kärsimystä. Perimälle ei kuitenkaan pidä antaa liian suurta merkitystä. Se on vain yksi lääkkeiden vaikutusten eroja selittävä osa­tekijä, eikä geenitieto yksin auta lääkäriä tekemään oikeita päätöksiä. Myös muut lääkehoitoihin vaikuttavat yksilötekijät pitää jatkossakin ottaa huomioon.

Tutkimuksella pitäisikin Niemen mukaan pyrkiä täsmentämään myös perinteisiä lääkevasteeseen vaikuttavia kriteereitä, jotta lääkehoito saataisiin toimimaan nykyistä tehokkaammin.

Niemi arvioi, ettei geenitestaus tee lääkehoidosta yksinkertaisempaa. Geenitiedosta on laajassa mitassa hyötyä lääkäreille vain, jos apuna on hyvin toimiva potilastietojärjestelmä ja päätöksenteon tukijärjestelmä.

– Siihen näyttää vielä olevan matkaa.

Hertta Vierula
Kuva: Mikko Käkelä

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantaina 7.9.2012 ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Tieteessä
Uutta tietoa WNT1-osteoporoosista

WNT1-geenivirhe johtaa merkittäviin, varhain alkaviin ja iän myötä eteneviin luuston poikkeavuuksiin.

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Ajassa
Kaikki Hilmot yhteisessä oppaassa

THL:n mukaan uudistuksessa on huomioitu sote-uudistuksen seurannan ja arvioinnin kannalta keskeiset tietotarpeet.

Blogi
Toisenlaiset maailmat

– Tärkein Etelä-Sudanista saamani oppi ei ole lääketieteellinen, vaan jotakin muuta, kirjoittaa Heidi Wikström.

Tieteessä
Metagenomisilla työkaluilla ja sovellutuksilla kohti tyypin 1 diabetesta

Ykköstyypin diabetesta sairastavien henkilöiden suolistossa todettiin olevan vahvempia bakteerien välisiä riippuvuuksia kuin terveellä henkilöllä.

Tieteessä
Varhaiset uloshengitysvaikeudet voivat ennustaa lasten astmariskiä

Lapsen atopia ja vanhempien tupakointi altistavat rinoviruksen aiheuttamille uloshengitysvaikeuksille.

Ajassa
Hallituksen sote-vastineessa voi olla kompastuskiviä

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen epäilee, että ongelmalliseksi saattaa osoittautua muun muassa maakuntien rahoitus.