Finohtan katsauksen mukaan tehostetun ensihoidon merkitys ei ole itsestäänselvä.

Ensihoitolääkärin tai ensihoitajan toiminta näyttää hyödyttävän potilasta enemmän kuin sairaankuljettajan toiminta. Myös lääkintähelikopterin käytössä vaikutus perustuu siihen, että hätätilapotilaat kuten esimerkiksi sydäninfarkti- ja tietyt vammapotilaat saavat ajoissa tehokasta ensihoitoa. Tutkimustieto on kuitenkin osin ristiriitaista. Tiedot käyvät ilmi Stakesin Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikön Finohtan arviointitutkimuksesta, jossa on verrattu ensihoidon eritasoisten hoitojen vaikuttavuutta.

Kokeneen lääkärin antama hoitotason ensihoito näyttää lisäävän hoidon vaikuttavuutta. Ennen sairaalaantuloa annettava liuotushoito vähentää sydäninfarktipotilaiden kuolleisuutta. Sydämenpysähdyspotilaan selviytymiseen vaikuttavat varhainen painelu-puhalluselvytys sekä sähköinen rytminsiirto, jotka Suomessa kuuluvat perustason ensihoitoon. Vammatutkimusten enemmistö puoltaa nopeaa kuljetusta leikkaushoitoon, kun vamma on lävistävä tai kuljetusmatka on lyhyt. Näissä tilanteissa perustason ensihoito saattaa olla riittävää.

Ensihoidolla on myös vaikutuksia, jotka eivät ole mitattavissa, mutta tuovat kansalaisille turvallisuuden tunnetta. Oireenmukainen hoito esimerkiksi kipuun tai hengenahdistukseen vähentää kärsimystä ja tuottaa sinällään vaikuttavuutta.

Arviointitutkimusten enemmistö puoltaa lääkintähelikopteritoimintaa, vaikka tulokset ovat ristiriitaisia. Suomessa ensihoitolääkärin mukana olo näyttää tuottavan enemmän vaikuttavuutta kuin ensihoitajatasoinen toimintamalli. Lääkintähelikopterin vaikuttavuus edellyttää, että sitä käytetään kaikkien sellaisten hätätilapotilaiden (esimerkiksi sydäninfarkti ja tietyt vammapotilaat) hoidossa, joiden ensihoito tiedetään vaikuttavaksi. Helikopterin käyttöön tarvitaan riittävän iso väestöpohja. Nykyisellä tiedolla tarkan väestöpohjan määrittäminen on kuitenkin erittäin vaikeaa.

Tutkimuskatsauksessa tutkijat löysivät 45 hoitotason ja perustason ensihoitoa vertailevaa tutkimusta. Lisäksi löytyi yhdeksän aikaisempaa meta-analyysiä tai kirjallisuuskatsausta lääkintähelikopteritoiminnan vaikuttavuudesta. Koska ensihoidon tutkiminen tieteelliset kriteerit täyttävillä menetelmillä on vaikeaa, oli useimmissa tutkimuksissa suuria puutteita. Lisäksi ulkomaisen tutkimustiedon yleistäminen Suomen oloja koskevaksi on vaikeaa.