Käänsikö karppaus kolesterolikäyrän?

Professori Matti Uusitupa ei sulje pois karppausvillityksen vaikutusta väestön kolesterolitason nousun taustalla, mutta varoittaa tekemästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_7480509_ruoka_v.jpg

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden alku­peräistutkimuksessa havaittiin tilastollisesti merkitsevä seerumin kokonaiskolesterolin nousu. Tutkijaryhmä arvioi, että tästä johtuen alle 75-vuotiaiden miesten keskuudessa koetaan tulevina vuosina 200–300 sydänkohtausta ja -kuolemaa enemmän kuin nykyisin. Naisilla uusia tapauksia ilmenisi vuosittain 100–170 nykyistä enemmän.

Karppausvillityskö tämän aiheutti?

– Ruokavalion muutokset vaikuttavat kolesteroliarvoihin jo muutamassa viikossa. Tiedämme, että voin kulutus kasvoi viime vuonna, samoin karppaus­innostus on voinut vaikuttaa. Mutta ­liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä on syytä varoa, kommentoi tutkimusta professori Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta.

Sydäntaudin kokonaisriskiä arvioi­taessa pitäisi muistaa, että rasvan laatu ja muu ruokavalio voivat vaikuttaa myös veren hyytymiseen, tulehdustekijöihin, sokeriaineenvaihduntaan ja verenpaineeseen. Statiinilääkitykselläkin on huomattavan nopea vaikutus veren rasva-­arvoihin, Uusitupa sanoo.

Finriski-tutkimuksen laajasta aineistosta julkistettiin ensimmäiseksi koles­teroliarvot. Miesten kolesteroli nousi 5,25 mmol:sta/l 5,34 mmol:iin/l. Naisten arvot kohosivat 5,15 mmol:sta/l 5,31 mmol:iin/l. Prosentuaalisesti nousu oli miehillä 1,7 % ja naisilla 3,1 % vuodesta 2007 vuoteen 2012.

Katse ruokalautaselle

Lääketeollisuus ry:n tilastojen mukaan statiinien tukkumyynti oli 28,2 miljoonaa euroa vuonna 2010 ja 23,1 miljoonaa euroa vuonna 2011. Hintojen lasku on pääsyy tukkumyynnin arvon laskuun, mutta Kelan tilastojen mukaan myös korvattavien statiinien käyttäjien joukko on jonkun verran pienentynyt.

Statiineista syytä ei hakisi Wihurin tutkimuslaitoksen johtaja, professori Petri Kovanen.

– Statiineilla tätä ei ainakaan ratkaista, tokaisee Kovanen ja kehottaa suuntaamaan katseen elämäntapoihin, varsinkin syömisiin.

– Rasvakohun villiinnyttäminä monet alkoivat korvata valkoista sokeria kovilla rasvoilla, vaikka korvaus olisi pitänyt tehdä hyvillä, pitkäkestoisilla hiilihydraateilla. Tulos on nyt nähtävillä ja tästä on syytä ottaa opiksi.

– Paras kansallinen investointi olisi nyt ravitsemusterapeuttien koulutuksen voimakas lisäys ja elämäntapaohjauksen ulottaminen kaikkien saataville.

Median syytä?

THL:n tutkijat viittaavat artikkelissaan syksyllä 2010 alkaneeseen rasva­kohuun. Sekä Uusitupa että Kovanen odottavat nyt terveysviestinnältä uudenlaista otetta rasva- ja karppauskeskusteluun.

– Varsinkin sosiaalinen media on tuonut lisähaasteen valistajille, kun tutkimustieto ja yksittäiset mielipiteet muuttuvat ikään kuin samanarvoiseksi, toteavat niin Uusitupa kuin Kovanenkin.

– Sosiaalisesta mediasta ei löydy tahoa, jonka kanssa voisi sopia yhteisistä pelisäännöistä, sanoo Akatemian tut­kijatohtorina terveysviestintää tutkiva Sinikka Torkkola.

Pohjois-Karjala-projekti nojasi aikoinaan tiedotusvälineisiin terveystiedon levittämisessä. Torkkola kuitenkin muistuttaa, ettemme lopultakaan tiedä, millainen kampanjointi todella vaikuttaisi ihmisten käyttäytymiseen, koska tutkimukset ovat tuottaneet ristiriitaisia tuloksia.

– Sen sijaan eri medioiden terveys- ja sairausviestintää tutkimalla voisimme saada syvemmän ja laajemman kuvan nykyisestä terveys- ja sairauskulttuurista. Kuvan avartuminen voisi edesauttaa ymmärtämään myös terveyskäyttäytymisen muutoksia.

– Terveystutkijoiden ja -valistajien kannattaisi sen jälkeen kääntää katseet omaan viestintään ja selvittää, millainen viestintä saavuttaa nykysuomalaiset, sanoo Torkkola.

Ulla Järvi
Kuva: Panthermedia

Lue alkuperäistutkimus täältä.