Pieni Puolangan kunta pitää näpeissään Kainuun hallintokokeilun jatkoa. Ellei Puolangan kunnanvaltuusto hyväksy Kainuun kuntien välistä perussopimusta, johon hallintokokeilun jatko vuosille 2013-2017 perustuu, raukeaa koko laki hallintokokeilun jatkosta.

- Kysymys on palvelujen turvaamisesta. Isommat kunnat eivät suostu niistä neuvottelemaan, sanoo Puolangan kunnanjohtaja Seppo Rajala.

Pienten kuntien maksuosuudet ovat kasvamassa vuoden 2013 alusta lukien, eikä tätäkään niellä pureksimatta. Puolangalla 750 >000 euron lisäys maksuosuuteen tarkoittaisi Rajalan mukaan 2,5 %:n korotusta veroprosenttiin.

Puolangan kunnanvaltuusto päätti kesäkuisessa kokouksessaan olla hyväksymättä perussopimusta, ja sillä on vuoden loppuun saakka aikaa kääntää kelkkansa.

Kainuun hallintokokeilussa mukana olevista kahdeksasta kunnasta viisi on hyväksynyt sopimuksen ja kaksi hyväksymistä jarrutellutta kuntaa, Hyrynsalmi ja Ristijärvi, ovat maakuntajohtaja Alpo Jokelaisen käsityksen mukaan aiempaa myöntyväisempiä.

Puolangan maantieteellinen asema on erilainen kuin muilla Kainuun kunnilla. Matkaa palvelujen ääreen tulee helposti jopa sata kilometriä, ellei niitä järjestetä Puolangalla. Siksi Puolanka vaatii takeita tietyistä lähipalveluista.

- Jonkinlainen kevytakuuttihoito pitää taata, jotta antibioottitiputuksen takia ei tarvitse maata vuodeosastolla toisella paikkakunnalla. Myös saattohoito pitää pystyä järjestämään kotipaikkakunnalla, Rajala luettelee.

Paluuta entiseen ei ole

Entä jos Puolangan kanssa ei päästä sopimukseen määräaikaan mennessä?

- Kuvittelisin, että sitten Kainuuseen neuvotellaan nopealla tahdilla normaalikuntayhtymät tai useita kuntayhtymiä. Kainuun liitto palaa normaaliksi maakuntaliitoksi. Maakuntavaalit jäävät pois, samoin 50 miljoonan euron kehittämisraha, Jokelainen arvelee.

Aikaa uusiin järjestelyihin on vuosi 2012.

- Sosiaali- ja terveyspalveluissa ei ole paluuta aikaan ennen hallintokokeilua, näkee Jokelainen.

Nyt palvelut on organisoitu elämänkaaren mukaan jaettuihin sektoreihin, esimerkiksi vanhuspalveluihin ja perhepalveluihin, koko maakunnan laajuisesti. Niitä olisi hankala palauttaa kuntakohtaisiksi palkkaamatta paljon hallintohenkilökuntaa.

Jokelainen uskoo myös, että Kainuussa jatkuvasta lääkäri- ja hoitajapulasta huolimatta 4 000 henkilöä työllistävä maakunta-kuntayhtymä on imagoltaan vahvempi työnantaja kuin yksittäinen rajaseudun kunta olisi.

Hän ennakoi Kainuuseen vilkkaita kuntaliitosneuvotteluja, jos hallintokokeilu kaatuu. Samaan soppaan mausteensa tuovat myös uuden hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen kaavailut kuntakentän tulevaisuudesta.

Kainuun malli

Kainuun hallintokokeilu alkoi vuonna 2005. Kahdeksan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä toisen asteen koulutus johdetaan keskitetysti Kajaanista ja maksetaan yhteisestä pussista. Ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu maakuntavaltuusto.