Kansallinen syöpäkeskus helpottaa kliinikon työtä

STM:n mukaan toimintatavat ja hoitoprotokollat yhtenäistyvät.

Kansallinen syöpäkeskus ryhtyy ohjaamaan syövän hoitoa ja tutkimusta vuonna 2018. Miten syöpälääkärien työ ja toimintatavat muuttuvat?

STM:n sosiaali- ja terveyspalveluosaston johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki valottaa asiaa.

– Yhtenäiset toimintatavat ja hoitoprotokollat tulevat helpottamaan kliinikon arkea ja päätöksentekoa. Tavoite on myös tehdä tutkimuksen ja kliinisen työn yhdistämisestä nykyistä helpompaa, hän kertoo.

– Useimpien työpaikka ei muutu. Onkologisen asiantuntemuksen yhdenvertaista saatavuutta parannetaan myös harvaanasutuilla alueilla, mikä tarkoittaa huolehtimista sekä etäkonsultaatioista että riittävistä polikliinisista palveluista esimerkiksi sairaanhoitopiirien yhteisvirkojen avulla.

Voipio-Pulkin mukaan on todennäköistä, että yliopistollisissa sairaaloissa toimintoja kootaan ja organisoidaan uudelleen. Sairaaloiden mallit voivat kuitenkin vaihdella.

Viimeinen sinetti puuttuu

STM:n työryhmä luo parhaillaan toimintamalleja kliiniselle tutkimukselle ja kansallisten hoitolinjojen laatimiselle. Pitkään odotettu keskus on toteutumassa, mutta perustaminen odottaa vielä eduskunnan päätöstä rahoituksesta.

Hallitus sopi keväällä, että Suomeen perustetaan genomikeskus sekä kansallinen syöpäkeskus ja julkisten biopankkien toimintamalleja yhtenäistetään. Hallitus on esittänyt, että näihin kohdennettaisiin talousarviossa 17 miljoonaa euroa vuosina 2017–2020.

Syöpäkeskuksen on tarkoitus koordinoida kansallisten hoitosuositusten laadintaa ja tiheää päivittämistä sekä hoidon laadun ja vaikuttavuuden seurantaa.

– Keskuksen huomattava lisäarvo tulee erityistason hoidon ja osaamisen kokoamisesta, potilaiden yhdenvertaisen hoitoon pääsyn turvaamisesta, hallitusta uusien täsmähoitojen käyttöönotosta sekä hoitokustannusten nopean kasvun hillitsemisestä, Voipio-Pulkki summaa.

Hoidon kehittämisestä kaavaillaan entistä potilaslähtöisempää esimerkiksi potilasraatien ja alan järjestöjen yhteistyön avulla.

Voipio-Pulkin mukaan keskus tulee antamaan viranomaisille asiantuntija-apua uusien syöpälääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnissa.

– On tärkeää, että tähän pystytään tarvittaessa nopeastikin ja että tuloksena muodostuu yhteinen kansallinen näkemys.

Kansainvälinen kiinnostavuus vahvistuu

Syöpäkeskukseen perustetaan tieteellinen neuvottelukunta, joka arvioi tutkimuksen tavoitteiden toteutumista. Jäsenet on tarkoitus valita määräajoin.

– Keskus vahvistaa suomalaista syöpätutkimusta ja maamme asemaa kansainvälisesti kiinnostavana toimintaympäristönä, joka houkuttelee ulkomaisia asiantuntijoita ja yritysten tutkimusinvestointeja, Liisa-Maria Voipio-Pulkki kertoo.

Voipio-Pulkin mukaan keskus edistää potilaiden yhdenvertaista pääsyä kliinisiin tutkimuksiin ja lisää heidän mahdollisuuksiaan saada uusia, lupaavia hoitoja.