Kerralla kuntoon myös terveydenhuollossa?
Hammashoidossa Eksotessa käytössä oleva Kerralla kuntoon -palvelumalli voisi sopia myös terveydenhuoltoon. Näin arvioi ylihammaslääkäri Maarit Natunen Eksotesta.
Kahdessa Eksoten suurimmassa hammashoitolassa – Imatralla ja Lappeenrannassa – on puolitoista vuotta ollut käytössä malli, jossa asiakkaan perushammashoito pyritään hoitamaan kuntoon yhdellä käyntikerralla.
– Asiakas saa tekstiviestillä tarkan vastaanottoajan puoli tuntia ennen aikaa. Järjestelmä ohjaa reaaliajassa hoitohuoneiden ja henkilöstön käyttöä sekä potilasvirtaa, Natunen kertoo.
Käytössä on kahdeksan samanlaista vastaanottohuonetta, joissa työskentelee viisi hammaslääkäriä ja hammashoitajaa, sekä kahdesta neljään suuhygienistiä. Lisäksi tarvitaan toimintaa ohjaava vuoropäällikkö.
– Potilas pysyy paikoillaan, henkilöstö vaihtuu hänen ympärillään, Natunen kertoo.
Tärkeä työväline on toiminnanohjausjärjestelmä, ja jokaisessa huoneessa on järjestelmään yhteydessä oleva kosketusnäyttö ja kello. Oletusaika jokaiselle asiakkaalle on tunti. Kun hammaslääkäri on tehnyt tutkimuksen, hän joko lisää tai vähentää hoitoaikaa.
– Hammaslääkärien mukaan kiireen tunne jää pois. Asiakkaan saa rauhassa hoitaa valmiiksi.
Myös konsultointi on helpompaa, kun järjestelmään voi laittaa kutsuja.
Suurin osa asiakkaista saadaan hoidettua yhdellä tai kahdella käyntikerralla. Toiminta on tehostunut ja nopeutunut. Jos asiakas haluaa tietylle hammaslääkärille, hänelle varataan järjestelmään nimetty aika tai perinteisen vastaanoton aika.
Suuressa yksikössä kustannusneutraalia
Eksotessa on käytössä Megaklinikka Oy:n kehittämä toimintamalli ja tietojärjestelmä. Sen käyttäminen on Natusen mukaan kustannusneutraalia. Työn tehostuminen kuittaa kustannukset, kun yksikkö on kyllin suuri.
– Kun kilpailutimme tämän, emme saaneet kuin yhden tarjouksen. Nyt tiedän, että markkinoilla on useampiakin yrityksiä. Toivottavasti kilpailun myötä kustannukset halpenevat.
Malli on käytössä Eksoten lisäksi esimerkiksi Jyväskylässä ja Porissa.
Eksotessa ei ollut aiemminkaan ongelmia hoitoon pääsyssä. Tärkein syy mallin käyttöönottoon oli asiakaslähtöisyys.
Natunen arvioi, että malli voisi hyvin sopia terveydenhuoltoon esimerkiksi kiire- ja päivystystoimintaan. Tiimissä voisivat olla mukana lääkärien ja sairaanhoitajien lisäksi vaikkapa laboratoriohoitaja ja röntgenhoitaja.
Jos potilaan on päästävä samalle lääkärille toistuvasti, on käytettävä järjestelmään nimettyjä aikoja. Niitä mahtuu työpäivään rajoitetusti, jotta mallin joustavuus säilyy.
