Palkitun tutkijan tutkimusryhmät ovat tunnistaneet muun muassa verenpainetautiin, laktoosi-intoleranssiin, MS-tautiin, skitsofreniaan, lihavuuteen ja sydänsairauksiin liittyviä geenimuutoksia.

Professori, LKT, Leena Peltonen-Palotie on tieteen uusi akateemikko. Peltonen-Palotie on geenitutkija, joka on tehnyt uraauurtavaa työtä ihmisgeenien ja erityisesti tautigeenien parissa, Suomen Akatemia perustelee nimitysesitystään.

Peltonen-Palotien tutkimusryhmät ovat tunnistaneet geenimuutoksia, jotka liittyvät muun muassa verenpainetautiin, laktoosi-intoleranssiin, MS-tautiin, skitsofreniaan, lihavuuteen ja sydänsairauksiin. Tutkijat ovat selvittäneet myös, kuinka nämä muutokset johtavat ihmisen sairastumiseen.

- Geenien lisäksi ainutlaatuisia ovat maamme vuosikymmenien mittaiset tietorekisterit, näytekokoelmat ja ennen kaikkea suomalaisten pyyteetön halu osallistua tutkimuksiin. Minulla on ollut tavattoman hyvä onni, kun olen saanut olla mukana juuri tässä kehityksen vaiheessa, sen ensi askeleista saakka. Olen osunut historiallisesti oikeaan aikaan ja paikkaan, Peltonen-Palotie sanoo.

Peltonen-Palotie (s. 1952) on hoitanut lukuisia professuureja ja muita merkittäviä tehtäviä suomalaisissa ja ulkomaisissa tutkimusorganisaatioissa. Tällä hetkellä hän toimii ihmisgenetiikan ohjelman johtajana genomiikan tutkimuslaitoksessa Sanger-instituutissa Englannissa sekä tutkimusjohtajana Suomen molekyylilääketieteen instituutissa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Lisäksi Peltonen-Palotie on vieraileva professori Broad Instituutissa Bostonissa.

Akateemikko Peltonen-Palotie on Euroopan tiedeneuvoston tieteellisen neuvoston ja Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian lääketieteen instituutin jäsen.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen luovuttaa nimityskirjan akateemikolle tänään. Presidentti myöntää Suomen Akatemian esityksestä akateemikon arvonimen erittäin ansioituneelle kotimaiselle tai ulkomaiselle tieteenharjoittajalle. Akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti enintään kahdellatoista kotimaisella tieteenharjoittajalla.

Jaana Ahlblad
kuva: Jukka Rapo/ Suomen Akatemia