Väitöstutkimuksen mukaan vähän liikkuvat keski-ikäiset miehet kokevat enemmän toivottomuuden tunteita kuin liikuntaa harrastavat.

Väitöstutkimuksen mukaan vähän liikkuvat keski-ikäiset miehet kokevat enemmän toivottomuuden tunteita kuin liikuntaa harrastavat.

LL Maarit Valtosen tutkimuksen mukaan säännöllisesti liikuntaa harrastavat miehet kokevat vähemmän toivottomuutta itsensä ja tulevaisuutensa suhteen riippumatta muista masennusoireista.

Aiempien tutkimusten mukaan toivottomuus – eli vähäiset odotukset tulevaisuutta ja omia kykyjä kohtaan – lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä ja kuolleisuutta sekä huonontaa elämänlaatua. Valtosen tutkimus osoittaa, että toivottomuus on vahvasti yhteydessä myös metaboliseen oireyhtymään.

Valtonen toteaa, että hänen tutkimuksensa tulokset korostavat jälleen kerran liikunnan kokonaisvaltaista merkitystä terveydelle. Hän arvioi, että liikunnan edistämiseen täytyy panostaa myös tulevaisuudessa, sillä se on edelleen yksi halvimmista lääkkeistä.

Omien kykyjen tunnistaminen ja tulevaisuuden usko vaikuttavat sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Valtonen arvioi, että kansanterveyden edistämistyössä tulisi huomioida perinteisten riskitekijöiden lisäksi yksilön henkiset voimavarat sekä elämänasenne.

Valtosen väitöstutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston laajaa väestöpohjaista sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä kartoittavaa tutkimusta. Tutkimuksessa kartoitettiin 2 682 keski-ikäisen miehen masennusoireita kattavilla kyselylomakkeilla, määritettiin sydän- ja verisuonitauteihin liittyvät riskitekijät, arvioitiin liikunta-aktiivisuus sekä mitattiin kestävyyskunto. Seurantatutkimukset tehtiin neljän ja yhdentoista vuoden kuluttua.

LL Maarit Valtosen väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 8.10.2011.

Kuva: Yuri Arcurs/Pixmac