• Hertta Vierula

Musiikkiterapia ei auta autistista lasta

Tutkimuksen mukaan improvisatorinen musiikkiterapia ei tuonut apua autismikirjon lapsille.

Musiikkiterapia ei auta autistista lasta Kuva 1 / 1

JAMA-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan hypoteesi musiikkiterapian käytössä autismikirjon lasten hoidossa on, että musiikki voisi toimia apuna sosiaalisen kommunikaation kehityksessä. Nyt tutkitussa improvisatorisessa musiikkiterapiassa käytetään välineinä laulua, soittoa ja liikettä. Terapeutti seuraa, mihin lapsi keskittyy, mistä hän on kiinnostunut ja miten käyttäytyy, ja muovaa terapian kulkua sen mukaan.

Tässä tutkimuksessa 4–7-vuotiaat autismikirjon lapset satunnaistettiin kahteen ryhmään. Toiselle ryhmälle annettiin improvisatorista musiikkiterapiaa. Toinen ryhmä sai tehostettua vakiintunutta hoitoa. Tehostaminen tarkoitti sitä, että vakiintuneeseen hoitoon oli lisätty neuvontaa ja keskusteluapua vanhemmille.

Tutkimus toteutettiin yhdeksässä maassa. Tutkittavia lapsia oli yhteensä 364.

Viiden kuukauden aikana edistyminen oli vähäistä kummassakin ryhmässä. Ryhmien välillä ei ollut eroja. Tutkijat toteavat, että tämän tutkimuksen perusteella musiikkiterapiasta ei ole apua autististen lasten hoidossa.

Tutkimuksen heikkoutena oli suhteellisen lyhyt seuranta-aika.

Kuva: Fotolia

Lisää aiheesta

Autismikirjon lasten sosiaaliset vaikeudet yhteydessä katsekontaktin aiheuttamaan autonomiseen virittymiseen
Syövän ja autismin välillä löytyi yllättäviä yhtäläisyyksiä
Miten tukea opintoja ja työllistymistä, kun nuorella on autismikirjon häiriö?

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hoitoa lapsen näkökulmasta

Uusi lastensairaala avautuu syksyllä. Kurkkaa jo tästä sairaalan sisälle.

Ajassa
Valvira muuttaa linjaustaan opintojen kymmenen vuoden keston tulkinnassa

Jatkossa opinnot luetaan alkaneeksi vasta kyseiseen ammattiin johtavien opintojen alusta.

Ajassa
Hoitoa lapsen näkökulmasta

Uusi lastensairaala avautuu syksyllä. Kurkkaa jo tästä sairaalan sisälle.

Ajassa
Kuinka kauas työnantaja voi määrätä töihin?

Lääkärin halutaan yhä useammin työskentelevän monessa työpisteessä.

Kolumni
Lääkäri määrää ja potilas tottelee

Mitä oikeasti tiedän potilaani päivittäisestä elämästä, pohti Mikko Lehtovirta – ja päätti opiskella toisen tutkinnon.

Tieteessä
Väitös syntyi kiinnostuksesta aivoihin ja musiikkiin

Aleksi Sihvonen tutki aivoinfarktin jälkeistä musiikin ymmärtämisen katoamista

Ajassa
Avoimuus suojaa työkuormalta

Lääkärien ammattikunta tarvitsee erilaisia persoonallisuuksia, sanoo Heikki Ahtola.

Keskustelua
Häpäisykulttuurin kierre on katkaistava

Anneli Larmo pohtii, mikä saa kohtelemaan nuorempia kollegoita huonosti.