Lehti 51-52: Ajan­kohtai­sta 51-52/2005 vsk 60 s. 5233

Muuntuuko lintuinfluenssa pandemiaksi?

Marianne Jansson

Kuluneen ja varmasti myös tulevan vuoden ykkösaiheita niin tieteellisissä kuin muissakin lehdissä on odotettavissa oleva influenssapandemia. Varautuminen on nyt käynnistynyt, mutta varotoimien teho selviää vasta tositilanteessa. Vastikään on raportoitu mm. viruksen kehittäneen resistenssin oseltamiviiriä kohtaan. Sen yleistyminen mitätöisi yhden varautumislinjan.

Toistaiseksi voimassa on WHO:n luokituksen mukaan vasta pandemiavaroitus, koska lintuinfluenssavirus H5N1 ei tartu ihmisestä ihmiseen. Varautumista kannattavat kaikki, mutta skeptisimmät tutkijat muistuttavat, että H5-alatyypin virukset eivät ole tähänkään mennessä aiheuttaneet ihmisissä pandemiaa, koska ne eivät ole pystyneet kehittymään helposti tarttuviksi. On mm. esitetty, että viruksen tarttuvuuden lisääntyminen tarkoittaisi samalla tappavuuden vähenemistä, koska isännän tappaminen ei olisi virukselle toimiva evoluutiostrategia. Miten tämänkertainen lintuinfluenssavirus kehittyy, jää nähtäväksi. Poikkeuksellista muuntautumiskykyä sillä kuitenkin on havaittu.

- Influenssa A -viruksen H5- ja H7-alatyypit siirtyvät tavallisesti heikosti patogeenisinä luonnon vesilinnuista tarhalintuihin ja muuttuvat niissä vahvasti patogeenisiksi. Nyt virus on poikkeuksellisesti siirtynyt takaisin vesilintuihin, sanoo professori

Olli Vapalahti

Helsingin yliopistosta.

Viruksen varhainen muoto eristettiin ensi kerran Kiinan Guangdongissa 1996, jossa se aiheutti jonkin verran hanhien kuolemia. Tämä virus muuntui saaden geeniainesta muista influenssaviruksista, ja seuraavana vuonna Hongkongissa se levisi laajemmin siipikarjaan ja tarttui myös 18 ihmiseen, joista 6 kuoli. Vaikka tätä genotyyppiä ei ole sittemmin tavattu, uusia muotoja alkoi nousta esiin. Vuonna 2002 uusi kehittyneempi H5N1-versio alkoi levitä sekä luonnon vesilinnuissa että tarhalinnuissa ja siitä tuli vallitseva Kaakkois-Aasian maissa. Tämä genotyyppi Z muuntui vaarallisemmaksi myös nisäkkäille; mm. Thaimaassa vuonna 2004 eläintarhassa puhjennut epidemia johti 147 tiikerin kuolemaan.

Vuodesta 2003 lähtien Kaakkois-Aasian maissa on vahvistettu 141 ihmisen saaneen lintuinfluenssa H5N1 -tartunnan. Heistä 73 on kuollut. Viruksen on muutamassa tapauksessa epäilty tarttuneen ihmisestä ihmiseen, mutta varmuutta tästä ei ole. Pandemian edellytyksenä on juuri tuo askel.

Lue myös

- Jotta virus voi muuntua ihmisestä toiseen tarttuvaksi, sen täytyy esimerkiksi oppia käyttämään ihmisen solujen siaalihapporeseptoreita. Lisäksi sen pitää oppia lisääntymään tehokkaasti ihmisen ylähengitysteiden lämpötilassa, joka on paljon matalampi kuin linnuilla, sanoo Olli Vapalahti.

Nämä muutokset ovat ehkä vain 1-2 aminohapon mutaation päässä. Perinteisesti influenssavirusten muuntumisketjussa tärkeä lenkki on sika, joka pystyy toimimaan alustana linnun ja ihmisen virusten kohtaamiselle. Toinen mahdollinen muuntumispaikka on ihminen, joka saa yhtä aikaa lintuinfluenssaviruksen ja tavallisen influenssan.

- Kiinasta on raportoitu lintuinfluenssatartuntoja löytyneen myös sioista, ja olisikin ihme jos ei olisi, toteaa Olli Vapalahti.

Vuoden 1918 espanjantaudin viruksen on myös osoitettu kehittyneen linnun influenssaviruksesta. Science ja Nature julkaisivat lokakuussa tämän erityisen tappavan viruksen rekonstruktion ja geenianalyysin. Näistä toivotaan apua rokotteen ja lääkkeiden kehittelyyn uutta virusta vastaan.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030