Ajan--kohtai--sta

Neljä kymmenestä työikäisestä munuaisensiirtopotilaasta käy töissä

Dialyysipotilaista työelämässä oli vain 22 prosenttia vuoden 2007 lopussa. Tilastokeskuksen tietojen perusteella munuaisensiirron saaneiden potilaiden työllisyys noudattaa koko väestön työllistymisastetta.

Neljä kymmenestä työikäisestä munuaisensiirtopotilaasta käy töissä. Dialyysipotilaista työelämässä oli vain 22 prosenttia. Munuais- ja maksaliiton mukaan sekä munuaisensiirto- että dialyysipotilaiden työllisyysaste on kohentunut edellisen seurantavuoden 2002 jälkeen.

Tilastokeskuksen tietojen perusteella munuaisensiirron saaneiden potilaiden työllisyys noudattaa koko väestön työllistymisastetta. Koko väestön työllisyystilanteen parantuessa paranee myös munuaisensiirtopotilaiden työllistyminen.

Munuaisensiirtopotilaiden työssä käynti noudattaa koko väestön työllistymistä myös maantieteellisesti: työikäiset potilaat työllistyvät parhaiten Etelä-Suomessa, missä työllisyysaste on 45 prosenttia. Itä-Suomessa vastaava luku, 31 prosenttia, on maan alhaisin. Munuais- ja maksaliitto arvioi alueellisten erojen johtuvan paikallisesta työllisyystilanteesta.

Merkittävät lisäsairaudet heikentävät munuaisensiirtopotilaiden työkykyä. Työikäisistä munuaisensiirtopotilaista, joilla ei ole lisäsairauksia, töissä kävi vuonna 2007 45 prosenttia. Esimerkiksi sydän- tai verenkiertosairauksista kärsivistä töissä kävi harvempi kuin joka kolmas.

Munuaispotilaiden työssä käyntiä käsitellään Munuais- ja maksaliiton julkaisemassa munuaispotilaan oppaassa.

Keskiviikkona julkistettu tieto munuaisensiirron saaneiden työssäkäynnissä perustuu sekä Suomen munuaistautirekisterin että Tilastokeskuksen tilastoihin.

Juha-Pekka Honkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030